Mainos

Ilomantsi tuotteisti sotahistorian matkailukäyttöön - kesäteatteria ja mobiilioppaita

Sotahistoriallinen matkailu näyttää säilyttävän mielenkiintonsa myös uusien sukupolvien parissa. Nuoremmille ikäluokille on kehitetty moderneja tapoja tutustua sotahistoriaan esimerkiksi Ilomantsissa.

Tänä vuonna sotahistoriallista matkailua lisäävät jatkosodan päättymisen 70-vuotistapahtumat eri puolilla maata. Tapahtumia varten esimerkiksi monia muistomerkkejä ja taistelupaikkoja on kunnostettu.

Ilomantsissa runsaasti kohteita

Ilomantsi on Suomessa poikkeustapaus, kun sen rajojen sisäpuolelta löytyy sekä talvisodan että jatkosodan taisteluihin liittyviä paikkoja.

Kunnassa onkin toteutettu pari vuotta kestänyt sotahistorian kartoitus, jossa on selvitetty sotahistorian hyödyntämistä kulttuurimatkailussa.

– Sotahistoria kiinnostaa aina ja monella suomalaisella on siihen myös oma henkilökohtainen kosketus, muistuttaa Ilomantsin Museosäätiön museonjohtaja Ulla Vartiainen.

Vuonna 2012 alkanut sotahistorin tuotteistamishanke päättyy kesäkuun lopussa. Sen aikana on esimerkiksi digitoitu laajasti sodanaikaista valokuvamateriaalia sekä kartoitettu kaikki kunnan alueelta löytyvät sotahistorialliset maastokohteet maankäytön suunnittelua varten.

Mobiiliopas uusi ulottuvuus

Konkreettisin uusi tuote on Ilomantsin ratkaiseviin mottitaisteluihin kesällä 1944 liittyvä Öykkösenvaaran taistelualueen mobiiliopas.

– Mobiiliopas esittelee neljän kilometrin mittaista puolustuslinjaa ja sen rakenteita. Alueella on esimerkiksi kallioon louhittuja tykistö- ja konekivääriasemia sekä harvinainen panssarieste, kertoo mobiilisisältöjä tuottanut Otso Nygren.

Moderni esittelyversio esittää ratkaisevat mottitaistelut tiivistetysti.

Lisäksi sovelluksesta löytyy grafiikkaa, SA-valokuvia sekä haastatteluja ja muuta äänimateriaalia.

Vartiainen uskoo, että sotahistoriasta voidaan löytää vielä monia uusia ulottuvuuksia ja liiketoimintaa.

– Esimerkiksi ohjelmapalveluyrittäjille tämä sotahistoria on varmasti vielä ammentamaton kaivo, Sieltä löytyy sisältöjä.

Puna-armeija pysähtyi Öykkösenvaarassa

Puna-armeija aloitti suurhyökkäyksen Maanselän kannaksella juhannuksen tienoilla 1944. Hyökkäys pysäytettiin kenraali Erkki Raappanan johdolla Ilomantsissa heinäkuun viimeisinä päivinä ja neuvostoarmeija joutui perääntymään saarroksista elokuun alussa raskain tappioin.

– Kyseessä oli suurtaistelu noin 30 kertaa 40 kilometriä kokoisella alueella.  Se oli tuhansien miesten välinen yhteenotto ja sillä oli merkitystä myös rauhanehtoihin.

Puna-armeija yritti läpimurtoa useita kertoja. Öykkösenvaarassa torjuttiin esimerkiksi iskuosasto, jolla oli käytössään modernia amerikkalaista aseistusta. Suomalaissotilaat saivat vastaansa liekinheittimiä ja uusien konepistoolimallien tulta.

Öykkösenvaaran alueella linnoitustyöt oli aloitettu vasta heinäkuun 20. päivän tienoilla 1944, kun tykkien jyly kuului jo 40 kilometrin päästä. 

Kovalla kiireellä tehdyissä linnoitustöissä oli ainakin tuhat miestä sekä paljon hevosia ja kalustoa.

– Työt olivat kesken kun taistelut alkoivat. Maasto oli puolustukseen kuitenkin edullinen, muutaman kilometrin mittainen harjanne järvien välissä, Nygren kertoo.

Perinteen siirto varmistettava

Museovirasto on määritellyt Öykkösenvaaran ensimmäisen tärkeysluokan sotahistorialliseksi kohteeksi Suomessa. Juuri siksi se valittiin myös matkailukohteena kehitettäväksi.

– Matkailu on toki tärkeä asia, mutta vielä olennaisempaa on perinteen säilyminen ja siirtäminen. Tähän saakka se on ollut veteraanien vastuulla, mutta enää he eivät jaksa tulla ja on keksittävä keinoja miten uudet sukupolvet saadaan mukaan, Nygren perustelee.

Tarinoita riittää teatteriin

Myös teatteri on valjastettu Ilomantsissa sotahistorian toteutukseen.

Möhkön kesäteatterissa harjoitellaan heinäkuun alussa ensi-iltaan tulevaa kenraali Erkki Raappanasta kertovaa näytelmää. Mottimestari -näytelmä on osa Ilomantsin sotahistoriallista matkailutuotetta.

– Kyllä se nähdään maailmalla minkälainen sotahistorian merkitys on matkailukohteena. On se kumma jos me ei Suomessa ja Ilomantsissa osata sitä hyödyntää, korostaa Mottimestarin ohjaaja ja käsikirjoittaja Lauri Jänis.

Ohjaaja kiistää, että näytelmää olisi kuitenkaan tehty matkailukäyttöön.

– Tämä on toki tilaustyö, mutta tarkoitus on aina tehdä korkeatasoista teatteria.

Jänis muistuttaa, että konkreettiset sotahistorialliset paikat ja tapahtumat avautuvat aivan uudella tavalla teatteriesityksen jälkeen muutaman kilometrin päässä. Myös uutta kirjoitettavaa on runsaasti, vaikka tunnetuin henkilöhistoria kenraali Raappanan kautta käytetäänkin.

– Ilomantsi on ainoa paikka Suomen nykyisten rajojen sisällä jossa on taisteltu sekä talvisodassa että jatkosodassa. Siitä kyllä aiheita riittää, Jänis tarkentaa.

Kova ja herkkä kenraali

Kenraali Raappanaa esittävä Vilho Huuskonen kertoo, että kesäteatteriversiossa kovan sotilaan alta kuoritaan myös kenraalin herkempi puoli.

– Hänhän huolehti hyvin miehistään ja Rukajärvellä jo saavutti sellaisen luottamuksen, että miehet ikuisesti häntä kunnioittivat, Huuskonen arvioi.

Paikalliseen sotahistoriaan perusteellisesti perehtynyt Nygren on varma, että vain Raappana kykeni mottitaisteluissa torjuntavoiton ottamaan.

– Tykistön ja myöhemmässä vaiheessa myös ilmavoimien tuki oli tärkeä, mutta ilman Raappanaa se ei olisi onnistunut. Hän tunsi maaston ja olosuhteet perinpohjin entuudestaan oltuaan 1930-luvulla rajavartioston komentajana alueella. 

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.