Mainos

Into vieraiden kielten opiskeluun hiipuu

Koululaisten into vieraiden kielten opiskeluun hiipuu.

Opetushallituksen viimeisin tilasto osoittaa, että esimerkiksi 8. luokalla alkavan valinnaisen kielen jättää väliin jo liki 90 prosenttia oppilaista.

Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta opetushallituksesta katsoo, että kielten valinta on pilkottu koulujen kokoon nähden liian moneen eri kohtaan. Ryhmiä ei välttämättä pystytä muodostamaan.

Opetusneuvos: Kielivalinnat pilkottu liian moneen kohtaan

Jos perheen viidesluokkalainen ei valitse oppiaineekseen valinnaista vierasta kieltä, hän ei välttämättä voi tehdä sitä enää koko peruskoulun aikana.

Opetusneuvos Mustaparta myöntää ongelman. Hänen mielestään kielivalinnat on pilkottu liian moneen kohtaan.

- Kielenopetus on vähentynyt huikeasti. Kun ylemmille luokille tulee oppilaita, jotka ovat aloittaneet viidennellä luokalla A2-kielen, kahdeksannelta luokalta valittavan B2-kielen ryhmiin ei aina riitä valitsijoita. Meillä on niin pienet koulut, Mustaparta selvittää.

Kielenopiskelun hiipumisesta kertoo myös Opetushallituksen tuorein tilasto vuodelta 2006: Viidennellä luokalla alkavan valinnaisen kielen jätti väliin yli 70 prosenttia oppilaista. Kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla kielivalinnan tyrmäsi jo liki 90 prosenttia ikäluokasta.

Syinä kielivalintojen synkkyyteen ovat myös kuntien säästöt. Monissa kunnissa on lopetettu A2-kielen opetus kokonaan. Tällaisen ratkaisun on tehnyt muun muassa Tornio, jossa on viidenneltä luokalta lähtien voinut lukea vapaaehtoisena kielenä ruotsia.

Mustaparran mukaan myöskään B2-kieltä ei enää tarjota kaikissa kouluissa.

- Lisäksi kunnat ovat nostaneet alkavien kielten ryhmien minimikokoa. Etelä-Suomessa A2-kielen ryhmäkoko saattaa olla jopa 20. Se tuntuu ihan mahdottoman korkealta.

Kielten opiskelua ei pidetä tärkeänä

Lasten vanhemmat ovat tärkeässä roolissa kielivalintoja tehtäessä. Anna-Kaisa Mustaparta on havainnut asennemuutoksen: moni ajattelee, ettei kielten opiskelu ole välttämätöntä.

- Meillä on puhuttu paljon siitä, että opiskelu on niin kielipainotteista. Enää ei kyllä ole.

Kiinnostuksen puute näkyy esimerkiksi Oulussa. Yli 130 000 asukkaan kansainvälistyvässä kaupungissa varsinkin erikoisimpiin kieliin on vaikea saada opiskelijoita.

- Oulussa on kielitarjontaa, mutta ongelmana on se, että meillä ei ole valitsijoita. Esimerkiksi venäjästä kiinnostuneita on vuosittain koko kaupungissa vain 2-3. Kuvataiteen, musiikin ja liikunnan erikoisluokille hakeudutaan kyllä innolla, ja lapset kulkevat niihin bussilla toiselta puolelta kaupunkia. Kieliopintojen vuoksi ei olla valmiita liikkumaan lähikoulusta, vaikka kaupunki maksaa matkat, Oulun kaupungin opetustoimen oppimiskeskuksen vastaava Päivi Mäki arvostelee.

Myös hän arvelee, että vanhemmat eivät pidä kielivalintoja kovin tärkeinä. Tämä näkyy muun muassa siinä, että vanhemmille tarjotut kielivalintainfot eivät ole houkuttaneet.

- Meillä on ollut hienosti valmisteltuja tilaisuuksia, joissa on joka kielestä ollut omat esittelijät. Täällä on esimerkiksi käynyt asiantuntija kertomassa venäjän kaupan merkityksestä ja siitä, kuinka tärkeä venäjän kieli on työelämässä. Sitten paikalla on vain kourallinen vanhempia. Välillä se turhauttaa, Mäki selvittää.

Herkkyys opiskeluun jää hyödyntämättä

Itsekin kielten opettajana työskennellyt Päivi Mäki harmittelee koululaisten kieliopintojen vähentymistä. Hänen mukaansa lapsen herkkyys vieraan kielen opiskeluun jää hyödyntämättä.

- Kaikkihan me tiedämme, että kielen opiskelu ja oppiminen on työläämpää vanhemmalla iällä.

- Kielten osaaminen on tärkeää, sillä Suomi kansainvälistyy koko ajan. Kun opiskellaan vierasta kieltä, opiskellaan myös sen maan tai kielialueen kulttuuria, Mäki vielä muistuttaa.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.