Mainos

Isä- ja äitipuolella eri roolit

Uusperheen äiti ottaa useinmiten äidin roolin, isä taas toisen aikuisen. Selkeät sopimukset helpottavat uusperheessä elämistä kertoo tuore väitöstutkimus.

Äiti- ja isäpuolet voivat tuoreen väitöstutkimuksen mukaan toimia kuin eri rooleissa uusperheessä. Päivi Sutinen on haastatellut väitöskirjaansa yhteensä viittätoista isä- ja äitipuolta ja selvittänyt, miten isä- ja äitipuolet puhuvat omasta olemisestaan ja asemastaan perheessä.

- Eroja sukupuolten välillä on muun muassa siinä, millaisessa asemassa aikuiset ajattelevat toimivansa. Äitipuolten puhetavat lähtivät haastatteluissa usein etenkin uusperheen alkuvaiheessa yrityksestä toimia perheen äidin roolissa, kun taas isäpuolet olivat enemmänkin perheen toisen aikuisen asemassa, Sutinen sanoo.

Jo aikaisemmat uusperheistä tehdyt tutkimukset ovat olleet lähes yksimielisiä siitä, että äitipuolen asema on uusperheessä kaikkein vaikein. Sutisen mukaan tämän taustalla on kaksi eri myyttiä: äitimyytti eli myytti siitä, millainen on hyvä äiti ja myytti siitä, että toisen lapsia voi ja pitää rakastaa kuin ominaan.

Barbie on korvannut vauvanuket

- Naisilla äitimyytti sanoo, millainen pitää olla eli rakastava, ymmärtävä, kärsivällinen ja sellainen, joka ei koskaan riitele. Äitipuolet odottivat itseltään myytin mukaisesti, että kun he pariutuvat sellaisen miehen kanssa, jolla on lapsia, niin myös hänen lapsiaan alkaa rakastaa samalla hetkellä. Sitten tulee pettymys siihen, että minä en kykenekään tähän.

Miehillä sen sijaan ei ollut sellaisia odotuksia, että toisen lapsia pitäisi rakastaa.

- Isillä onkin yhteiskunnassa mielestäni nykypäivänä äitejä useampi vaihtoehtoinen rooli siihen, millainen vanhempi olla.

Roolien puuttuminen rajoittaa vaikuttamista

Sutisen kaikki haastateltavat olivat eri perheistä. Nuorin oli 25-vuotias ja vanhin yli 50-vuotias. Heillä oli kaikenikäisiä lapsia joko edellisestä tai nykyisestä liitosta. Haastateltavien puolisoilla oli yhteishuoltajuus lapsista entisen puolisonsa kanssa.

- Varsinkin naiset kokivat puolisonsa entisen puolison ja lasten biologisen äidin enemmän uhaksi kuin tueksi omalle toiminnalleen. Uusperheessä ei aina ole selkeitä rooleja, mitä tehtäviä kuuluu äiti- tai isäpuolelle, ja roolien epäselvyys rajoittaa omia vaikutusmahdollisuuksia.

Sutinen huomauttaakin, että lasten biologisen, muualla asuvan vanhemman yhteys lapsiinsa ei vaikuta pelkästään lapsiin, vaan koko perheeseen.

- Lasten kasvaminen puolestaan usein helpottaa isä- tai äitipuolen mahdollisuutta toimintaan. Lasten kasvaessa yhteydenpito alkaa tapahtua suoraan lapsen ja perheessä asumattoman biologisen vanhemman välillä eikä enää pelkästään aikuisen kautta. Myös suhde lapseen kehittyy vuosien kuluessa.

Biologisten siteiden mukaan ei jakoa

Uusperheen aikuisena olemiseen vaikuttaa paljon myös se, millaisia sopimuksia perheen rooleista on tehty.

- Yksi suuri myönteisesti vaikuttanut asia oli se, että puolison kanssa oli sovittu, että kummallakin on yhtäläinen oikeus puuttua lasten asioihin. Perheessä oli yhteneväiset säännöt ja lapsille osoitettiin, että tilanteissa ensin keskustelevat aikuiset ja sitten päätetään yhdessä, miten menetellään. Siitä puolestaan ei tule mitään, jos aletaan jakautua biologisten siteiden mukaan, Sutinen huomauttaa.

Päivi Sutisen väitös "Vanhempana ja aikuisena uusperheessä" tarkastettiin Helsingin yliopistossa keskiviikkona. Väitös kuuluu kasvatustieteen alaan.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.