Mainos

Itämeren pohjan tilanne huono

Tutkimusalukset Muikku ja Aranda ovat palanneet vuotuisilta Itämeren tilan kartoitusmatkoiltaan. Merenpohjien tila on edelleen huono.

- Kokonaisuudessaan Suomenlahden tila näyttää vähän huonommalta kuin viime kesänä, muttei likikään niin huonolta kuin viime vuotta edeltävinä muutamina vuosina, summaa Muikun matkanjohtaja erikoistutkija Seppo Knuuttila SYKEn merikeskuksesta.

Arandan tutkimilla avomerialueilla pohjien happitilanne on pysynyt erittäin huonona. Ainoastaan eteläisellä Itämerellä happitilanne on hiukan kohentunut viime vuodesta.

Syvemmillä rannikkoalueilla meren tilan heikkenemisen syynä oli kova talvi.

- Korkeapaineista johtuen pintavesi virtasi ulos Suomenlahdelta ja pääaltaalta virtasi sisään vähähappista ja ravinnepitoista vettä, kertoo Knuuttila.

Heikoin tilanne Inkoon ja Raaseporin saaristossa

Rannikoilla pitkä hellejakso lisäsi veden lämpötilakerrostuneisuutta ja happi kului monin paikoin loppuun.

Suomenlahden kaikkein huonokuntoisimmat pohja-alueet löytyivät tänä kesänä läntiseltä Suomenlahdelta Inkoon ja Raaseporin saaristosta.

- Saaristoalueella veden vaihto on hidasta. Vaikka viime vuosina ulappavesien tilanne on mennyt parempaan suuntaan, saaristoalue on jäänyt huonoon tilaan. Koko Itämeren tilan pitäisi parantua, ennen kuin saaristoalueiden tila kohenisi, selittää Knuuttila.

Tänä kesänä suurimmat levämäärät havaittiin läntisen Suomenlahden saaristossa. Paikoin sinilevää oli kaksinkertainen määrä verrattuna itäisen Suomenlahden tilanteeseen. Tutkijat arvioivat kuitenkin, että vain pieni osa itäisen Suomenlahden tilanteen paranemisesta johtuu Pietarin päästöjen vähenemisestä.

- Kyllä tämä pääosin johtuu edullisista luonnonolosuhteista. Ehkä kymmenesosa levämäärien vähentymisestä on Pietarin kuormituksen vähenemisen ansiota, arvioi Knuuttila.

Leväennuste meni pieleen

Tänä kesänä merellä nähtiin yllättävän vähän sinileviä, vaikka olosuhteet niiden kasvulle olivat lämpimien säiden ansiosta erinomaiset.

- Siihen on yksi selkeä syy: fosforiravinteen määrä Suomenlahdella on viimeisen viiden vuoden aikana alentunut noin 30 prosentilla. Silloin ei edes hellekesä auta massiivisten sinileväkukintojen syntymiseen, jos leville ei enää ole tarjolla ylenpalttista määrää fosforia kuten vielä 2000 -luvun alussa, arvioi Knuuttila.

Suomen ympäristökeskus povasi itsekin leväennusteessaan pahaa leväkesää Suomenlahdelle. Nyt myönnetään, että ennuste ei aivan onnistunut.

- Tässä kohtaa ennuste ei tänä vuonna onnistunut. Annettiin itäiselle Suomenlahdelle turhan paha ennuste. Jos olisi keväällä seurattu leväkukinnan jälkeistä fosforipitoisuutta Suomenlahdella, olisi ollut nähtävissä, että läntiselle Suomenlahdelle oli odotettavissa enemmän sinileviä kuin itäiselle, myöntää Knuuttila.

Katso Päivi Mäki-Petäjän juttu Suomenlahdelta

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.