Mainos

Itämeren satamat yhtenäistävät jätteiden käsittelyä

Suositusten noudattamiseen velvoittavan yhteistyösopimuksen on allekirjoittanut 15 satamaa ja kaupunkia, Suomesta Turku, Helsinki, Pori ja Maarianhamina.

Joukko Itämeren alueen kaupunkeja ja satamia on sopinut laivojen jätteiden käsittelyn yhteisistä pelisäännöistä.

Vapaaehtoisten suositusten avulla pyritään parantamaan kiinteiden jätteiden lajittelua, jätevesien talteenottoa ja puhdistusta sekä satamien ja rannikoiden ilmanlaatua.

Suositusten noudattamiseen velvoittavan yhteistyösopimuksen on allekirjoittanut tähän mennessä 15 satamaa ja kaupunkia. Suomesta mukana ovat Turku, Helsinki, Pori ja Maarianhamina.

Sopimuksen allekirjoittajat sitoutuvat muun muassa vastaanottamaan ja puhdistamaan kaikki alusten jätevedet ja lajittelemaan laivojen jätteet yhtenäisen logiikan mukaisesti. Vaikka laivalla jätteet olisikin lajiteltu huolellisesti, satamissa ne ovat saattaneet silti päätyä samaan jätesäiliöön.

Sopimus solmittiin syksyllä osana New Hansa of Sustainable Ports and Cities -projektia, jonka käynnisti Itämeren kaupunkien liitto UBC. Sopimuksen suositukset perustuvat Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen (MKK) tutkimukseen, jossa selvitettiin muun muassa alusten pakokaasupäästöjen hallintaa sekä jätehuollon järjestämistä ja jätevesien käsittelyä satamissa.

Raskas polttoöljy tuottaa päästöpiikkejä

Ilman laadun parantaminen osoittautui UBC:n ympäristösihteeristön päällikön Risto Veivon mukaan suureksi haasteeksi. Laivat käyttävät raskaampaa ja epäpuhtaampaa polttoöljyä kuin autot, mikä tuottaa satama-alueille paikoin voimakkaitakin päästöpiikkejä.

New Hansa -projektissa kokeiltiin maasähkön tarjoamista pitkiä aikoja satamissa oleville laivoille, jotta niiden ei tarvitsisi käyttää koneitaan lämmön ja energian tuottamiseen.

- Satamat ovat lupautuneet edistämään maasähkön tarjoamista. Toinen vaihtoehto on, että alukset käyttäisivät puhtaampia polttoaineita ja pakokaasujen puhdistusjärjestelmiä parannettaisiin teknisesti, Veivo kertoo.

Laivojen polttoaineen rikkipitoisuuden ylärajoja on laskettu, mutta silti rikkipäästöjen uskotaan tuplaantuvan vuoteen 2020 mennessä. Satamia rohkaistaankin ottamaan käyttöön laivoille suunnattuja taloudellisia kannustimia.

- Esimerkiksi Ruotsin muutamissa satamissa on käytössä typpiyhdistepäästöjen suuruuden mukaan porrastetut satamamaksut. Suomessa on paikoin kaavailtu polttoaineeseen liittyviä helpotuksia: vähärikkistä polttoainetta käyttävät laivat saisivat alennusta satamamaksuista, projekti-insinööri Juha Kalli MKK:sta kertoo.

"Lainsäädäntö riittämätöntä"

New Hansa -projektin taustalla oli satamien ja kaupunkien huoli nykyisen lainsäädännön riittämättömyydestä jäteongelmien ratkaisuun.

- Kansainvälinen merenkulku on suurelta osin kansallisen lainsäädännön ulottumattomissa. New Hansan kantavana ajatuksena on ollut satamien, satamakaupunkien ja varustamojen Itämeren laajuinen yhteistyö. Pelkästään kansallisesti ongelmia ei pystytä ratkaisemaan, Risto Veivo sanoo.

Juha Kalli oli mukana selvittämässä satamien jätehuoltokäytäntöjä MKK:n tutkimuksessa. Suurta huomautettavaa ei Kallin mukaan löytynyt, ja etenkin suomalaiset satamat olivat hoitaneet ympäristöasiat esimerkillisesti.

Selvitys ei koskenut Venäjän tai Baltian satamia, ja ne eivät myöskään osallistuneet New Hansa -projektiin. Kallin mukaan kiinnostusta olisi kyllä ollut, mutta kustannuskysymykset nousivat lopulta mukaan tulon esteiksi.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.