Mainos

Itämerennorppia saa pian metsästää 27 vuoden jälkeen: "Vahingoista ei näyttöä"

Maa- ja metsätalousministeriö esittää alkavalle metsästysvuodelle itämerennorpan metsästyksen sallimista 100 yksilön kiintiöllä.

Metsästyksellä halutaan ehkäistä ammattikalastukselle aiheutuneita vahinkoja. WWF Suomen mukaan norppien aiheuttamista vahingoista ei ole näyttöä.

Itämerennorppakanta on elpynyt viimeisen 27 vuoden aikana, jolloin se on ollut rauhoitettu. Luonnonvarakeskuksen mukaan itämerennorppien määrää ei tiedetä tällä hetkellä tarkasti, mutta luku on todennäköisesti suurempi kuin 20 000 yksilöä.

Norpan kerrotaan aiheuttaneen tulonmenetyksiä, koska se tuhoaa kalastajien pyyntilaitteet, syö saaliin ja aiheuttaa tappioita kalankasvatukselle. Ministeriön mukaan vuonna 2013 hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttaman vahingon arvo oli yhteensä 1 202 000 euroa.

– Olen kuullut, että kymmenen norppaa saattaa makoilla pyydyksen päällä jäällä. Kalastajien näkemyksen mukaan se vaikuttaa oleellisesti siihen, ettei kaloja mene pyydykseen. Tai sitten hylkeet syövät kalat joko kokonaan tai osittain, kertoo maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Janne Pitkänen.

 WWF Suomen merihyljetyöryhmän puheenjohtaja Antti Halkan mukaan ei ole näyttöä siitä, että norppa aiheuttaisi vahingot.

– Tuosta 1,2 miljoonasta voi olla joku murto-osa norpan aiheuttamaa. Harmaahylje on yleensä se, joka vahinkoja aiheuttaa. Kun ministeriö laittaa kaikki samaan tiedotteeseen, syntyy sekaannus, että norppa aiheuttaa vahinkoa, vaikkei siitä ole näyttöä, Halkka viittaa maa- ja metsätalousministeriön pyyntikiintiöstä kertovaan tiedotteeseen.

– Tietenkin kalastajat tietävät näistä asioista, mutta kun he näkevät norppia alueella, niin nopeasti syntyy sellainen kuva, että norppa on nämä vahingot aiheuttanut, hän jatkaa.

WWF ei vastusta pyyntikiintiötä

Itämerennorpan metsästys sallittaisiin pyyntiluvin ainoastaan Perämeren-Merenkurkun kannanhoitoalueella, missä norpan aiheuttamien vahinkojen sanotaan olevan suurimpia.

– Nyt kun kanta oli arvioitua suurempi, emme pidä näin pientä pyyntimäärää sellaisena, että vastustaisimme sitä. Pieni pyynti on pohjoisessa Suomen ja Ruotsin "Perämeren kannassa" nyt mahdollista, koska Itämeren suojelukomissionkin linjaukset sen hyväksyvät, Halkka sanoo.

Samalla hän muistuttaa, että eteläiset norppakannat ovat vain muutaman sadan luokkaa ja niiden suojelua pitäisi tehostaa.

Pitkänen uskoo, että pyyntimuutoksen myötä norpan metsästyslupia haettaisiin enemmän.

– Varmasti haettaisiin niillä alueilla, joilla norpat eniten ongelmia aiheuttavat. Riistakeskus tietysti arvioi sitten, mihin se luvat myöntää, Pitkänen toteaa.

WWF: hylkeiden tekemät vahingot vähentyneet 

Halkan mukaan tilastot kertovat myös hylkeiden aiheuttamien vahinkojen vähentyneen viime vuosina hylkeenkestävien pyydysten käytön vuoksi – vaikka kanta on samalla kasvanut.

– Hylkeet ovat vahingoittaneet saalista vuosittain noin 30 000 kiloa. Vuonna 2007 määrä on ollut korkeimmillaan, noin 50 000 kiloa. Siitä se on vähentynyt 20 000-35 000 kilon paikkeille. Kannan kasvu ei näy siis vahingoissa, Halkka sanoo.

Janne Pitkäsen mukaan hylkeenkestävät pyydykset eivät ole kaikkien kalastajien mieleen.

– Osa kalastajista on antanut palautetta, että hylkeenkestävät pyydykset eivät pyydä niin hyvin kaloja, Pitkänen toteaa.

Halkka ja Pitkänen ovat samaa mieltä siitä, että hylkeet aiheuttavat suurimman ongelman verkkokalastajille: verkkojen pitäisi olla näkymättömiä, mutta samalla niiden tulisi olla tarpeeksi vahvoja estääkseen norppaa tunkeutumasta verkkoon ja viemästä saalista.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.