Mainos

Itsenäisyyspäivää voisi juhlia jo tänään – todellinen valta siirtyi Venäjältä Suomelle päivälleen 99 vuotta sitten

Suomen itsenäistymistä juhlitaan perinteisesti 6. joulukuuta. Päivämäärä valikoitui kuitenkin pitkälti kompromissina, sillä muitakin vaihtoehtoja olisi ollut. Itsenäisyyspäivää voitaisiin juhlia joulukuun alun sijaan myös esimerkiksi tänään.

Joidenkin mukaan Suomen voidaan tulkita saavuttaneen itsenäisyyden jo 15. marraskuuta 1917, eli tasan 99 vuotta sitten.

Tuolloin Maalaisliiton, eli nykyisen Suomen Keskusta -puolueen isä, Santeri Alkio esitti, että Suomeen vuonna 1906 perustettu eduskunta ryhtyisi käyttämään korkeinta valtaa Suomessa. Ehdotus hyväksyttiin ja Suomen ja Venäjän tiivis suhde alkoi purkautua.

Eduskunnasta tuli suvereeni jo ennen itsenäisyysjulistusta

Alkion ehdotuksen taustalla oli Suomen poliittisen tilanteen epäselvyys. Venäjän keisari Nikolai II oli menettänyt keväällä kruununsa ja Venäjän sekä samalla Suomen valta oli siirtynyt Venäjän väliaikaiselle hallitukselle.

Väliaikainen hallitus palautti Suomen autonomisen aseman maaliskuussa ja Suomen eduskunta hyväksyi 18. heinäkuuta 1917 valtalain, jossa eduskunta julistettiin Suomen korkeimman vallan haltijaksi ulkopoliittisia kysymyksiä ja sotilasasioita lukuun ottamatta.

Suomen eduskunta kuitenkin hajotettiin, kun laki lähetettiin Venäjän väliaikaisen hallituksen vahvistettavaksi. Väliaikaisen hallituksen mielestä laki olisi antanut eduskunnalle liikaa valtaa.

Valta ei kuitenkaan pysynyt pitkään väliaikaisella hallituksellakaan, sillä bolsevikit tekivät Venäjällä lokakuussa vallankumouksen V. I. Leninin johdolla.

Vallankumouksen jälkimainingeissa eduskunnassa todettiin, että Suomi tarvitsee hallitsijan. Eduskunta hyväksyikin ehdotuksen kolmehenkisen valtionhoitajakunnan perustamisesta. Valtionhoitajakunnan valinta kuitenkin kariutui sosiaalidemokraattien ja maalaisliittolaisten vastustuksiin.

Suomen poliittinen tilanne oli entistä sekavampi. Santeri Alkio päätti ehdottaa korkeimman vallan siirtämistä eduskunnalle.

Esitys hyväksyttiin äänin 127-68. Se merkitsi Suomen irtaantumista Venäjän bolsevikkien vallasta sekä Suomen ja Venäjän valtioyhteyden purkautumista. Suomen eduskunta oli ensimmäistä kertaa suvereeni.

Itsenäisyyspäivästä kiisteltiin

Suomen hallitus antoi itsenäisyysjulistuksen eduskunnalle 4. joulukuuta. Ehdotus hyväksyttiin kaksi päivää myöhemmin, 6. joulukuuta. Tapahtuma ei ollut aikanaan suuri uutisaihe ja sen vuosipäivääkin juhlittiin aluksi vain akateemisissa piireissä.

Vaikka nykyään itsenäisyyspäivän päivämäärä ja yleensä loskaisessa joulukuun alun säässä järjestetyt linnan juhlat ovat miltei itsestäänselvyys, aina niin ei ole ollut.

Itsenäisyyspäivän päivämäärästä kiisteltiin ahkerasti Suomen itsenäistymisen jälkeen.

Esimerkiksi oikeiston mukaan Suomen itsenäisyys alkoi käytännössä vasta, kun Suomi pääsi irti Venäjästä sisällissodan päätteeksi.

Vasemmistolaisten mukaan itsenäisyyspäiväksi olisi puolestaan pitänyt julistaa 15. marraskuuta, sillä tuolloin kansanvaltaa edustanut eduskunta oli päässyt Suomen korkeimman vallan haltijaksi.

6. joulukuuta vakiintui Suomen itsenäisyyspäiväksi laajemmin vasta vuodesta 1919 lähtien, kun valtioneuvosto julisti päivän vapaapäiväksi valtion virastoissa, kouluissa ja tuomioistuimissa. Tuolloin myös itsenäisyyspäivän juhlaperinne sai alkunsa.

Itsenäisen Suomen rajat vahvistettiin rauhansopimuksessa vasta vuonna 1920.

Yleiseksi palkalliseksi vapaapäiväksi 6. joulukuuta säädettiin lailla vuonna 1929, yli kymmenen vuotta itsenäistymisen jälkeen. 



Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.