Mainos

Jäälle menijä, älä tuijota kalenteriin – tilanne poikkeuksellinen

Jäätilanne merialueilla poikkeaa merkittävästi tavanomaisesta, kerrotaan Ilmatieteen laitokselta. Yleensä maaliskuun loppupuolella Suomenlahdella jään paksuus on viidentoista ja neljänkymmenen sentin välillä ja Perämerellä puolen metrin molemmin puolin.

Tällä hetkellä meren jää on haurasta kaikkialla muualla lukuun ottamatta pohjoista Perämerta. Myös sisävesien jäät Oulun eteläpuolella ovat selvästi heikompia kuin tavallisesti tähän aikaan.

"Pelkästään paksuus ei kerro jään kantavuudesta."

Eilen illalla kuoli kolme ihmistä hukkumisonnettomuuksissa Askolassa, Hirvensalmella ja Punkaharjulla.

Jääasiantuntija Jouni Vainio Ilmatieteen laitokselta toteaa, että kuluva vuosi on poikkeuksellinen.

– Onhan tilanne ihan erilainen kuin yleensä. Vuosina 2008 ja 1992 on ollut suunnilleen samanlainen jäätilanne kuin nyt. Vuosi 2008 oli kaikista leudoin jäätalvi, jolloin jäätä oli Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan Helsingin edustalla vain yhden päivän.

Meren jäät alkavat sulaessaan haurastua, ja ne häviävät vähitellen tuulten mukana.

– Pelkästään paksuus ei kerro jään kantavuudesta, muistuttaa Vainio. 

– Kaiken kaikkiaan tilanne ei ole se, mihin ihmiset ovat yleensä tottuneet maaliskuussa.

Hän kertoo, että jää voi olla paikoin paksuakin, mutta railoja tai heikkoja kohtia voi olla oudoissa paikoissa.

– Talvi alkoi myöhään, joten jää ei päässyt muodostumaan niin kuin yleensä.

Toisaalta aikainen kevät lisäsi jään petollisuutta.

– Meillähän oli melkein kesä tässä välissä.

Etelän järvien jäät ehtivät melkein lähteä

Viime öiden pakkaset eivät tee jäistä turvallisia sisävesilläkään. Johtava hydrologi Esko Kuusisto Suomen ympäristökeskuksesta varoittaa Pohjois-Suomenkin järvien jäistä.

– Oulun pohjoispuolella sijaitsevien järvien jäät ovat yleisesti ottaen tuhteja. Tosin virtapaikat voivat sielläkin olla vaarallisia.

Kuusisto toteaa, että poikkeuksellista on nyt ennen kaikkea petollisuus. Hän kertoo, että tänä keväänä tehtiin lähes historiaa.

– Jos vielä olisi viikko ollut kevätsäitä, joissain etelän järvissä olisivat varmasti jäät lähteneet ensimmäisen kerran historiassa jo maaliskuun puolella. Aika heikoiksi ne ehtivät nimittäin mennä joissa ja järvissä.

Kuusisto kertoo, että kesämökillä voi odottaa ikävä yllätys erikoisen sään vuoksi.

– Nyt kun lämpötila sahailee niin, että yölläkin voi olla kireää pakkasta ja päivällä lämpötila nousee lähelle nollaa, voi laiturirakenteille koitua vaurioita mökkirannoilla.

Merijää laajimmillaan jo helmikuun alussa

Jään muodostuminen alkoi tänä vuonna merialueilla kunnolla vasta loppiaisen jälkeen tammikuussa. Ilmatieteen laitoksen mukaan tämän talven laajin jäätilanne merellä oli 7. helmikuuta, jolloin jäätä esiintyi noin 100 000 km² alueella. Talvesta 1970-71 lukien kymmenenä talvena talven huippukohdassa on ollut vähemmän jäätä. Jää on yleensä laajimmillaan helmi-maaliskuun taitteessa.

Suomenlahti on yleensä jäästä avoin huhtikuun loppupuolella ja Perämereltä jäät häviävät keskimäärin toukokuun toisella puoliskolla. Vuonna 1915 jäätä havaittiin vielä 6. heinäkuuta.

Tämän talven vähäisiä ja ohuita merijäitä selittävät leudot säät. Pakkasjakso alkoi myöhään ja sen jälkeen eteläiset tuulet puskivat jääkentät kasaan.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.