Mainos

Jämijärven turma: Comp Air 8 -kone hyppykäytössä vain Suomessa

Jämijärven onnettomuuskone oli itserakennettu experimental-kone. Comp Air 8 -koneita käytetään laskuvarjohyppäämiseen Euroopan maista ainoastaan Suomessa. 

Laskuvarjohyppyjä tarjoavan SkyXperience-yhtiön toimitusjohtaja Pasi Siimeksen mukaan Comp Air 8 -koneita ei käytetä esimerkiksi Yhdysvalloissa laskuvarjohyppyihin. Myöskään Euroopassa konetta ei käytetä hyppylentoihin.

– Suomessa Trafi on päättänyt, että koneen kanssa voi tehdä hyppylentoja ja sallinut sen käytännössä kaikille hyppääjille. Toivon, että päätös on perustunut jonkinlaiseen riskianalyysiin ja arviointiin. Me olemme sitä pari kertaa Trafilta kysyneet, mutta emme ole toistaiseksi saaneet vastausta.

Asia nousi esille MTV:n Uutislivessä tänään. Trafin liikenteen analyysit -osaston johtaja Heli Koivun mukaan asia on kesken.

– Suomessa määräykset perustuvat Euroopan lentoturvallisuusviraston EASA:n säädöksiin. Edelleen uusissa EASA-säädöksissä on kevyemmät vaatimukset harrasteilmailuun ja experimental-koneisiin. Harrastajien kerhotoiminnassa voidaan käyttää experimental-koneita, ja nämä luvat perustuvat ihan ilmailulakiin.

– Täytyyhän siinä olla joku syy, että ne on sallittu ja katsottu turvallisiksi Suomessa. Ei Trafikaan katso, että harrastajia voi kuolla tässä lajissa, Siimes linjaa.

Samalla hän muistuttaa, että vielä ei tiedetä, johtuuko Jämijärven onnettomuus siitä, että onnettomuuskone oli experimental-kone. Hänen mukaansa lentokoneen rakentaminen ja sillä lentäminen voi olla takuulla turvallista.

– Mitä me tiedämme onnettomuuskoneesta, on se, että se on itserakennettu ja ollut vaativassa käytössä, ja se on ollut kaikkien suomalaisten harrastehyppääjien saatavilla. Kun puhutaan kerhon sisäisestä toiminnasta ja verrataan sitä kaupalliseen toimintaan, niin tästä Comp Air 8-koneesta on hypätty lähes 20 prosenttia Suomen hypyistä. Se on kerhon sisäiseksi toiminnaksi tosi paljon, Siimes arvioi.

Satakunnan Jämijärven lento-onnettomuus 

– Sunnuntaina 20. huhtikuuta tapahtuneessa onnettomuudessa kuoli kahdeksan laskuvarjohyppääjää. Kaksi hyppääjää ja koneen lentäjä onnistuivat pelastautumaan ennen kuin kone syöksyi maahan.

– Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan koneen liikkeitä ylös- ja alaspäin säätelevään pituusohjaukseen tuli ongelmia ilmassa. Tämän seurauksena koneen nokka painui yllättäen alas ja kone kääntyi pystysyöksyyn ja sen ohjattavuus katosi.  

– Suomen Ilmailuliiton mukaan Jämijärven turmakone Comp Air 8 oli Suomen suurin harrastajien rakentama kone.

– Kone oli myös ainoa rakennussarjasta koottu eli niin sanottu experimental-kone, jota käytetään laskuvarjohyppyihin. 

– Liikenne- ja kuntaministeri Henna Virkkusen (kok.) mukaan Liikenneministeriö käynnistää harrasteilmailun riskikartoituksen jo tänä keväänä.

"Experimental-kone voi olla turvallinen"

Suomessa hypätään arviolta 50 000 laskuvarjohyppyä vuosittain.

– Kaikki ovat tällä hetkellä vakuuttaneet, että experimental-lentokone voi olla yhtä turvallinen kuin tyyppihyväksytty kone, ja olen samaa mieltä. Onhan se tietysti niin, että jos rakennat veneen, niin sinä osaat todennäköisesti uida, mutta valitettavasti tässä tapauksessa laskuvarjot eivät auttaneet, Pasi Siimes sanoo. 

Siimeksen mukaan suomalaisen ilmailuharrastuksen turvallisuudessa on petrattavaa.

– Lukumääräisesti kun katsoo, niin näyttää hälyttävältä. Suomessa on tosin vaikea saada dataa vähäisten lentomäärien vuoksi. Eli kun yksi onnettomuus sattuu, niin se vaikuttaa todella dramaattisesti mihin tahansa käyrään. Varsinkin jos se onnettomuus sattuu olemaan iso, niin kuin Jämijärvellä.

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi sanoi pian Jämijärven onnettomuuden jälkeen, että ilmailuharrastuksen määräykset ovat liian löysät ja onnettomuuksia tapahtuu liikaa. Mutta esimerkiksi laskuvarjotoimintaa valvova Ilmailuliitto on tyrmännyt Trafin väitteet.

Turmien määrä ei ole lisääntynyt

Turmien määrä ei ole ilmailuharrastuksessa lisääntynyt, mutta kuolonuhrien määrä sitä vastoin on.

Koivun mukaan onnettomuuksien määrä on yhä pieni.

– Se on totta, että parina viime vuotena kuolemantapausten määrä on kaksinkertaistunut ja tähän on jo etsitty syitä. Olemme käyneet läpi laajasti esimerkiksi ultralentämisen eri osa-alueita ja yrittäneet löytää keinoja, että ovatko onnettomuuksien syyt koulutuspuolella vai asenteissa vai kokemuksessa tai missä?

Onnettomuustutkintakeskus on tänään jatkanut turman tutkintaa. Trafin osastopäällikkö Heli Koivu toteaa, että tulosten odottaminen on nyt tärkeää.

– Mielestäni on hyvin tärkeää, että odotetaan onnettomuustutkinnan tuloksia. Sitten kun meillä on faktoja, niin sitten tehdään tämä riskikartoitus. Lähdemme toki Trafissa käymään läpi mahdollisia, jo nyt tunnistettavia, riskejä, mutta tärkeää on odottaa tuloksia.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.