Mainos

Japani toi suomalaisten tunteet pintaan - ydinvoima nousemassa vaaliteemaksi

- Olisi ollut yllättävää, jos Japanin tapahtumat eivät olisi herättäneet Suomessa poliittista keskustelua ydinvoimasta.

Näin arvioi tutkija Ville Pitkänen Turun yliopiston politiikan tutkimuksen laitokselta. Pitkänen muistuttaa, että ydinvoima on ollut Suomessa poliittinen kysymys 1980-luvulta lähtien ja sitä on käytetty usein myös politikointiin. Näin myös Japanin tapahtumien jälkeen.

- Vaalit tuovat keskusteluun varmasti oman lisänsä, mutta olisi tämä asia politisoitunut joka tapauksessa. Vaalien läheisyys näkyy ehkä eniten siinä, että viikonlopun aikana esitetyt kannanotot ovat olleet melko jyrkkiä.

Nokkapokkasilla ydinvoimasta ovat ehtineet olla muiden muassa valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) ja vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki. Arhinmäki vaati lauantaina, ettei uusille ydinvoimaloille myönnetä rakennuslupia, vaikka eduskunta on jo myöntänyt periaateluvat kahdelle uudelle voimalalle.

Sunnuntaina Katainen puolestaan pyysi maltin säilyttämistä suomalaisessa ydinvoimakeskustelussa ja toivoi, ettei "hypitä haudoilla", ennen kuin tilanne Japanissa selkiytyy. Hänen mielestään Japanin onnettomuutta ei saa hyödyntää lyhytnäköisesti poliittisessa keskustelussa.

Pitkäsen mielestä Kataisen nihkeys asiassa on ymmärrettävää.

- Kokoomus on Suomessa se puolue, joka on kaikkein voimakkaimmin ajanut ydinvoimaa. Näin ollen sen intressinä on, ettei ydinvoimakeskustelua alettaisi käydä laajasti, Pitkänen sanoo.

Ydinvoimasta vaaliteema

Ydinvoimaan liittyviä kysymyksiä on ollut mukana eri vaalikoneissa, mutta erityisen merkittävää vaaliteemaa siitä ei ole povattu. Pitkäsen mukaan tilanne saattaa nyt muuttua.

- Keskustelua tullaan käymään, sillä suuri osa suomalaisista on reagoinut Japanin tilanteeseen hyvin tunteellisesti. Tästä kertoo esimerkiksi se, millaisella joukolla apteekkeihin rynnättiin ostamaan joditabletteja viikonlopun aikana.

Pitkäsen mukaan puolueista erityisesti vihreät saattaa hyötyä vaaleissa nyt virinneestä keskustelusta, jos ydinvoiman vastainen ilmapiiri kasvaa.

Vihreiden puheenjohtaja Anni Sinnemäki kuitenkin sanoi tänään MTV3:n uutisille, ettei puolue aio ottaa Japanin ydinvoimalaongelmia vaaliaseekseen. Samalla hän silti arveli, etteivät Japanin tapahtumat ydinvoiman kannatusta ainakaan lisää.

Harrisburg, Tshernobyl, Fukushima?

Tunteet ovat Pitkäsen mukaan aina värittäneet ydinvoimakeskustelua Suomessa ja maailmalla.

- Kun puhutaan turvallisuudesta ja turvallisuudentunteesta, niin se on aina jollain tavalla tunnekysymys, kuinka turvalliseksi kukin olonsa tuntee.

Pitkäsen mukaan suuret ydinonnettomuudet, Harrisburg Yhdysvalloissa vuonna 1979 ja Tshernobyl Neuvostoliitossa vuonna 1986, jäädyttivät suomalaista ydinvoimakeskustelua aikanaan rajusti.

- Kun Harrisburgin onnettomuus tapahtui, suomalainen keskustelu hyytyi useammaksi vuodeksi, kunnes se taas 80-luvun puolivälissä käynnistyi uudelleen. Tshernobyl veti keskustelun ja rakentamisen jälleen jäihin, Pitkänen kertoo.

Nyt Tshernobylistä on yli 20 vuotta, eikä mitään suuria turvallisuusuhkia ennen Japanin tapahtumia ole ollut.

- Nyt onkin mielenkiintoista, mitä keskustelulle tapahtuu. Sitä, tuleeko tästä Tshernobylin kaltainen käännekohta ydinvoimakeskusteluun, on vielä hankala sanoa. Paljon on kiinni siitä, millaiseksi tilanne Japanissa kehittyy.

Katso Hannu Alstan juttu Pyhäjoelta (Kymmenen uutiset 14.3.2011)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.