Mainos

Jätetilastot paljastavat: Suomi polttaa kierrätyskelpoista jätettä

Suomi kierrättää roskansa eurooppalaisittain katsottuna keskinkertaisesti. Emme ole kierrätyksen huippumaa, mutta emme myöskään pahnanpohjimmaisia. Yksi asia Euroopan ympäristöviraston tilastojulkaisussa kuitenkin pistää silmään.

– Meillä ei ole tapahtunut mitään kehitystä yhdyskuntajätteen kierrättämisen määrissä kymmeneen vuoteen. Kaikissa muissa Euroopan maissa paitsi Norjassa ja Suomessa yhdyskuntajätteen kierrättäminen on tehostunut, Suomen Ympäristökeskuksen kulutuksen ja tuotannon keskuksen johtaja, professori Jyri Seppälä sanoo.

Toisaalta meillä kotitaloudessa syntyvä pakkausjäte on koostumukseltaan painottunut eri tavalla kuin muualla Euroopassa. Meillä on muovin tilalla paljon puupohjaisia pakkauksia, eli paperi- kartonki- ja pahvimateriaalia kertyy paljon.

– Tämä johtuu ihan siitä, että meillä on täällä monipuolinen metsäteollisuus. Näiden pakkausmateriaalien kierrättämisessä olemme hiukan eurooppalaisen keskitason alapuolella, mutta jos katsotaan niiden hyötykäyttöä, polttaminen mukaan lukien niin pakkausmaterialien hyötykäyttöprosentti on korkea. Meillä on paljon puupohjaista materiaalia ja me pystymme sitä polttamaan, Seppälä avaa.

Polttamisesta innostuttiin liikaa

Suomalaisessa jätehuollossa polttaminen näkyykin nousseen keskiöön. EU-direktiivi on velvoittanut vähentämään kaatopaikoille tuotavaa jätettä huomattavasti ja vuoteen 2016 mennessä kaatopaikoille ei saa ohjata biohajoavaa jätettä. Suomi vastasi vaateisiin rakentamalla jätteiden käsittelylaitoksia, joissa suurin osa kierrätyskelpoisesta yhdyskuntajätemateriaalista päätyy polttaen energiahyötykäyttöön.

Seppälä katsoo, että jätteen polttamisesta innostuttiin liikaa, miettimättä sitä, mitä tulevat EU:n linjaukset merkitsevät jäteraaka-aineiden saatavuuteen.

– Tulevaisuuden kiertotaloudessa pyritään minimoimaan täysin uusi neitseellinen raaka-aine ja se vaatii sen, että meillä on hyvä kierrätysinto mutta myös toimiva infrastruktuuri. Se tarkoittaa sitä, että tavara, joka laitetaan keräysastiaan, päätyy oikealla tavalla eteenpäin. Se hyötykäytetään eikä esimerkiksi polteta.

"Ihan sama, kaikki menee lopulta polttoon"

Lajittelun avainhenkilöitä olemme kuitenkin me kodeissamme jäteastioita täyttävät ihmiset. Kuinka motivoituneita todellisuudessa olemme?

– En ole nähnyt yhtään sellaista tutkimusta, että muihin Pohjoismaihin nähden olisimme yhtään huonompia. Moniin muihin maihin nähden voidaan hyvällä omalla tunnolla sanoa, että meillä on hyvä kulttuuri näissä asioisaa. 

Seppälä toivoisi, että ihmisille välittyisi oikeanlainen kuva kierrätyksestä.

– Jatkossa olisi tärkeää luoda kuluttajille kuva siitä, mitä heidän jätteille tapahtuu. Se varmasti parantaisi motivaatiota tehdä sen eteen. Monessa taloyhtiössä on se näkemys, että kaikki sekajäte menee lopulta polttoon, eli mitä väliä lajittelulla on. Jos infrastruktuuri on kunnossa niin homma toimii.

Seppälä väläyttää, että tulevaisuudessa jätteen lajittelu toimii niin, että niin, että jätteiden käsittelylaitoksella automaatio tulee hoitamaan pitkälti oikeat materiaalit oiekanlaiseen jatkokäsittelyyn. 

   

 

 

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.