Mainos

Jo kolme voimakasta myrskyä lyhyessä ajassa – mistä on kyse?

Seija-myrsky oli kolmas voimakas myrsky Suomessa kuukauden sisällä.

Seijan lisäksi viime viikkoina tuhoja ovat aiheuttaneet Eino-myrsky 17. marraskuuta ja Oskari-myrsky 1. joulukuuta. Seija-myrskyn suurin keskituuli merellä oli 30,7 m/s, mikä on yksi voimakkaimmista Suomessa mitatuista keskituulista.

– Länsivirtaus ja matalapainetoiminta ovat nyt aiempaa voimakkaampia. Eino- ja Oskari-myrskyn kaltaisia tuulia ei välttämättä mitata joka vuosi ja Seija-myrskyn tuulia keskimäärin vain kerran 10-20 vuodessa, sanoo MTV Uutisten meteorologi Aleksi Jokela.

Suursäätila on siis loppusyksystä ja alkutalvesta suosinut voimakasta matalapainekehitystä Pohjois-Atlantilla.

– Myrskyt ovat muodostuneet lähellä Fennoskandiaa, joten ne ovat olleet vielä voimissaan Suomeen saapuessaan. Tyypillisesti matalapaineet ovat jo heikkenemässä ylittäessään Suomea. Kun suursäätila on tällainen, voi myrskyjä tulla useampi putkeen. Esimerkiksi marraskuussa 2001 oli kahden viikon välein Pyry- ja Janika-myrskyt ja joulukuussa 2011  peräkkäisinä päivinä Tapani- ja Hannu-myrskyt. Kesällä 2010 puolestaan oli reilun viikon aikana useita voimakkaita rajuilmoja eli Asta, Veera, Lahja ja Sylvi, toteaa meteorologi Pauli Jokinen Ilmatieteen laitokselta.

Aiemmin tänä vuonna länsivirtaus taas on ollut tavanomaista heikompi. Vuoden alusta marraskuulle asti myrskyjä oli tavanomaista vähemmän. Myrskypäiviä on ollut tänä vuonna alustavan tiedon mukaan 13, kun niitä on keskimäärin 20 vuodessa.

"Vuodet eivät ole veljeksiä"

Suuria johtopäätöksiä kolmesta voimakkaasta myrskystä ei kuitenkaan voi vielä tehdä.

– Vuodet eivät ole veljeksiä ja Suomen sää on hyvin vaihtelevaa. Mitään ilmastonmuutokseen liittyvää ei vielä näistä myrskyistä voi sanoa. Maailmanlaajuisesti on kuitenkin arvioitu, että voimakkaat myrskyt tulevat hieman lisääntymään. Paikallisesti esimerkiksi Suomen osalta tätä on vielä vaikea arvioida, sanoo Aleksi Jokela.

Suomessa esiintyy keskimäärin eniten myrskyjä marras-, joulu- ja tammikuussa, kun pohjoisnavan ja päiväntasaajan välinen lämpötilaero on suurimmillaan. Tällöin matalapaineita pääsee syntymään helpommin ja ne pääsevät voimistumaan mantereeseen verrattuna lämpimän meren takia. Vähiten myrskypäiviä on tilastojen mukaan touko-elokuussa.

Ennen Suomeen saapumistaan Seija-myrsky toi hirmumyrskylukemia Norjaan. Pohjois-Euroopassa onkin ollut tänä syksynä jo useita hirmumyrskyksi yltäneitä myrskyjä.

– Hirmumyrskytuulia esiintyy Pohjois-Atlantilla joka vuosi, mutta myrskyt eivät välttämättä aina ole voimakkaimmillaan rantautuessaan Eurooppaan. Esimerkiksi joulukuussa 1999 Euroopassa oli varsin voimakkaita hirmumyrskyjä. Nekin syntyivät suosiollisen suursäätilan vallitessa, jolloin useita rajuja myrskyjä tuli muutamien päivien sisään ja ne aiheuttivat erittäin pahoja tuhoja, toteaa Pauli Jokinen.

Suomen ja maailman säätietoja MTV:n sääsivustolla.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.