Mainos

Jo miljoona suomalaista alentanut kolesterolia statiineilla – lääke hyödytön useimmille

Miljoonan suomalaisen käyttämät statiinipohjaiset kolesterolilääkkeet ovat osoittautuneet hyödyttömiksi pääosalle lääkeaineen käyttäjiä. Turun yliopiston farmakologian professori Risto Huupponen kertoi MTV:n 45 minuuttia -ohjelmalle, että statiinien vaikuttavuus on sitä heikompi mitä pienempi sepelvaltimotaudin riski lääkkeen käyttäjällä on. Kansalliset lääkerekisteritiedot paljastavat, että peräti 70 prosenttia statiinien käyttäjistä omaa vain pienen tai kohtalaisen sepelvaltimotaudin riskin.

– En kannata pienen riskin potilaiden hoitoa. Se on korkeintaan joissakin yksittäistapauksissa tarpeellista. Myöskin tuossa kohtalaisen riskin luokassa eli tässä 40 prosentin ryhmässä on varmasti potilaita, jotka eivät statiineja tarvitsisi, toteaa professori Huupponen tämän illan 45 minuuttia –ohjelmassa. Vanhusten kolesteroliarvojen statiinilääkitsemisessä professori Huupponen ei näe mitään mieltä.

Heille on hyvin usein aloitettu statiinihoito, joka ei tietenkään ennätä vaikuttaa, koska vaikuttavuuden esiintulo vaatii aikaa. Siinä puhutaan joka tapauksessa vuodesta tai useista vuosista ennen kuin vaikuttavuus edes teoriassa saataisiin näkyviin.

Professori Risto Huupposen mukaan statiineista on hyötyä vain korkean sepelvaltimotautiriskin omaaville henkilöille. Heitä on laskentatavasta riippuen kaikista Suomen statiinilääkityistä vain vajaa kolmannes.

– Statiineilla on vaikutusta vain, mikäli lääkitys ohjataan oikeaan kohderyhmään, vahvistaa Huupponen.

– Lääkärit ovat keskittyneet vain kolesteroliarvoihin, vaikka pitäisi kiinnittää huomiota muihinkin sydän- ja verisuonitaudin riskitekijöihin. Olisi kiinnostuttava potilaan kokonaistilanteesta muun muassa sukurasitteesta, muista sairauksista ja elämäntavoista, selvittää professori Huupponen statiinilääkityksen turhan käytön taustoja.

Enemmän haittaa kuin hyötyä

Pääosa nykyisistä statiinilääkityistä käyttää hyödytöntä lääkitystä vakavien haittojen uhalla. Statiinien yleisimmät haittavaikutukset ovat toimintakykyä alentavat lihasoireet ja kohonnut diabeteksen riski. Haimatulehdus on kansainvälisesti tunnettu, joskin Suomessa piilossa pidetty statiinilääkkeen vakava haittavaikutus.

Toistaiseksi Suomessa on oltu hyvin hiljaa myös statiinien mahdollisesti aiheuttamista äkkikuolemista. Rekisterit paljastavat, että kuolleisuus on statiineja käyttävillä riskilääkityillä korkeampi kuin ennaltaehkäisyä käyttämättömillä. Statiini siis lisäisi kuolemaan johtavia sydäninfarkteja, vaikka lääkityksen tarkoitus on nimenomaan hoitaa kolesterolia ja ehkäistä sitä kautta sepelvaltimotautia ja pienentää kuolemanriskiä.

– Tätä tilastotietoa voi tulkita monella tavalla, kun ei tiedetä täsmällisesti mitä riskiryhmää menehtyneet lääkkeen käyttäjät ja toisaalta lääkitsemättömät edustavat.

Huupposen mukaan tilastojen kertoma voi todistaa statiinien hyödyttömyyttä, sen voi tulkita myös toisin.

– Korkea kuolleisuus voi selittyä myös sillä, että potilaan päällä on jo tauti, joka tulee lääkkeistä huolimatta. Statiini on tapana aloittaa potilaille, joilla havaitaan sepelvaltimotautioireita, koska se kuuluu siihen hoitoarsenaaliin. Eli ennaltaehkäisevä lääke määrätään henkilöille, joiden suoni on jo tukkeutumassa ja jotka joka tapauksessa ovat saamassa sepelvaltimokohtauksen, pahimmillaan sepelvaltimokuoleman.

Pimentoon painettu statiiniselvitys

Statiinit ovat yksi maailman myydyimmistä lääkeaineista. Statiineja on määrätty parinkymmenen viime vuoden aikana noin 500 miljardin euron edestä sadoille miljoonille ihmisille eri puolilla maailmaa. Yksinomaan Suomessa statiineja on ostettu jo miljardilla eurolla, Kela eli suomalaiset veronmaksajat ovat rahoittaneet statiineja 500 miljoonalla eurolla.

Professori Risto Huupponen johti Turun yliopistossa tutkimushanketta, jossa selvitettiin valtiovallan toiveesta kansantaloudellisesti merkittäväksi kulueräksi muodostuneen massalääkinnän vaikuttavuutta. STATEAM –selvitys käynnistyi vuonna 2007, loppuraportti valmistui vuosi sitten. Miljoonan euron arvoinen tutkimus kustannettiin verovaroin, merkittävimpiä tuloksia ei ole kuitenkaan julkaistu lainkaan Suomessa.

Suomalainen vaikuttavuustieto on levitetty osaraportteina ainoastaan kansainväliseen jakeluun. Englanninkieliset tiivistelmät on löydettävissä maksua vastaan internetin sähköisistä tiedekirjastoista

Huupponen ei myönnä, että lääketeollisuuden kannalta ikävää vaikuttavuustietoa olisi tarkoitushakuisesti pimitetty selvitystä rahoittaneilta suomalaisilta.

– Se tieto on olemassa, jos on vain osannut etsiä. Englanninkielisiä osaraportteja on saatavilla ja löydettävissä erilaisten hakukoneiden avulla, lääkäreiden ainakin pitäisi tämä osata.

– Toisaalta emmehän me myöskään voi ajatella niin ahtaasti, että jotakin mitä tutkimme, niin se kerrottaisiin vain suomen kielellä, jota vain murto-osa maailman väestöstä ymmärtää. Kyllä se tieto tulee sieltä kuitenkin aikanaan myös takaisin tänne Suomeen ja julkaistaan sitten ainakin osittain Lääkärilehdessä, rauhoittelee Huupponen statiinien vaikuttavuustiedolta pimentoon jätettyä suomalaista lääkärikuntaa.

Käypä hoito –suosittelijat eivät kommentoi

Statiineja toisille lääkäreille ja sitä kautta myös potilaille suositelleet Käypä hoito – työryhmän jäsenet ovat toimineet koko 2000 -luvun tiiviissä taloudellisessa yhteistyösuhteessa statiinivalmistajien kanssa. Hoitosuosittelijoina toimivat professorit ja dosentit ovat johtaneet lääketeollisuuden rahoituksella statiinitutkimuksia.

Henkilökohtaiset palkkiot lasketaan kymmenissä tuhansissa euroissa.

Nyt statiinilääkkeiden patentit ovat rauenneet ja iso raha liikkuu jo statiineja korvaavissa lääkkeissä. Moni statiineja tutkineista hoitosuosittelijoista uurastaakin jo uusien lääketutkimusten kimpussa. Siinä missä statiineilla torjuttiin pahaa eli LDL-kolesterolia, lupaavat uuden polven kolesterolilääkkeet lisätä hyvän eli HDL -kolesterolin määrää verisuonistossa.

MTV:n 45 minuuttia -ohjelma yritti saada statiineja tutkineita ja suositelleita lääketieteen asiantuntijoita kameroiden eteen. Yksikään ei suostunut. Lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito –päätoimittaja Jorma Komulainen vastasi kollegoidensa puolesta.

– Emme me voi Suomessa pakottaa tai edes painostaa ketään ihmistä keskustelemaan julkisesti. Emme ainakaan lääkäreitä.

Komulaisen mukaan lääkärillä ei ole velvollisuutta suostua julkiseen keskusteluun edes siinä tapauksessa, että hän toimii toisten lääkäreiden esimiehenä ohjeistamassa muuta lääkärikuntaa tiettyyn hoitonormiin. Käypä hoito –suosittelijat käyttävät merkittävää yhteiskunnallisista valtaa. Heidän käyttämällään asiantuntijavallalla on sekä kansanterveydellisiä että kansantaloudellisia vaikutuksia.

– En näe julkisuutta välttämättömäksi, koska he ovat ilmoittaneet firmasidonnaisuutensa siellä suositusten perässä, sanoo Komulainen.

45 minuuttia paljasti, että ainakin yksi merkittävä sidonnaisuus oli jäänyt ilmoittamatta julkiseen tietokantaan. Dyslipidemian Käypä hoito –työryhmän jäsen, professori Antero Kesäniemi työskentelee merkittävässä asiantuntija-asemassa statiinejakin valmistavan lääketehdas Merc/MSD:n palveluksessa. Tietoa ei löydy Duodecimin ylläpitämästä sidonnaisuusrekisteristä.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.