Mainos

Johtamisella hyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointi paranee jos työpaikoilla osataan johtaa työtä hyvin, todetaan hallituksen teettämässä tutkimuksessa. Jos hyvät käytännöt osataan ottaa osaksi normaalia toimintaa viihdytään työpaikoilla selvästi paremmin kuin keskimäärin.

Työssä jaksamisen ohjelmassa tutkittiin viime vuonna hyvien käytäntöjen vaikuttavuutta. Raportti "Työhyvinvointi ei ole sattumaa" julkaistiin tänään. Ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja, työministeri Tarja Filatov patisti suomalaisia yrityksiä kiinnittämään ahkerammin huomiota työyhteisöjen kehittämiseen.

Kehittämisinto näyttää ministerin mukaan laantuneen viime aikoina, mutta tutkimus osoittaa pitkäjänteisen kehittämistyön hyödyn. Lyhytjänteisesti toimiva yritys ottaa riskin ja on vaarassa menettää ammattitaitoista työvoimaa ja saada ongelmia uuden työvoiman rekrytoinnissa, Filatov varoitteli. Ammattitaitoisesta työvoimasta syntyy pulaa lähivuosina, kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle.

-Yritys tai yhteisö, jonka työntekijät viestivät kiireestä, kuormittumisesta ja työntekijöiden huonosta arvostuksesta jää häviölle kilpailussa työvoimasta, Filatov varoitti.

Työntekijät valitsevat mieluummin sellaisen yrityksen jossa on pyritty parantamaan työyhteisöä, jossa työntekijän vaikuttamismahdollisuuksia on lisätty ja tiedonkulkua on parannettu. Nämä tekijät osoittautuivat tutkimuksessa hyvän työpaikan tunnusmerkeiksi. Hyvässä työpaikassa saa myös apua muilta, vastuunjako on selkeä, esimies antaa tunnustusta ja työyhteisön jäseniin voi luottaa.

Ei pelkkää ergonomiaa


Kehittämistyö yrityksissä on usein keskittynyt muihin asioihin kuin niihin, joihin työntekijät ovat toivoneet parannusta. Paljon työtä on tehty työtilojen ja työvälineiden toimivuuden parantamiseksi ja hankalien työasentojen vähentämiseksi. Henkisen työhyvinvoinnin edistäminen on jäänyt vähemmälle huomiolle.

Tutkimuksessa vastaajat toivoivat työssä jaksamista ja työhyvinvointia kehittävien toimien jakautuvan tasaisemmin sosiaalisten, psyykkisten ja fyysisten työolojen kehittämiseen. Erityisesti sosiaallisten työolojen kehittämisessä on tekemistä.

Tutkimus tehtiin yhdeksällä yksityisen ja julkisen sektorin työpaikalla, joissa on satsattu työolojen kehittämiseen. Ne ovat Tuusulan kunta, Raflatac, Oulun yliopistollinen sairaala, Outokumpu Zinc, Metsä Botnia, Ruoka-Saarioinen, optikkoliikkeiden verkostohanke, Elektro-Tyky-hanke sekä Keski-Uudenmaan verotoimisto. Työpaikoilla pyrittiin lisäämään työn itsenäisyyttä ja vastuuta, selkeyttämään työn tavoitteita, lisäämään yhteistyötä ja osallistumista ja parantamaan tiedonkulkua.

Tutkimusryhmää johti Kuntoutussäätiön toimitusjohtaja, dosentti Veijo Notkola.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.