Mainos

"Jokamiehenoikeuksiin ei kannata marjanpoiminnan vuoksi koskea"

Oikeusoppineet eivät innostu jokamiehenoikeuksien muuttamisesta kaupallisen marjanpoiminnan vuoksi. Itä-Suomen yliopiston ympäristöoikeuden professori Tapio Määttä ei näe mitään syytä jokamiehenoikeuksien muuttamiselle, sillä ne ovat vakiintunut osa suomalaista oikeusjärjestystä.

–Nyt keskustelussa esillä olleen jokamiehenoikeuksien rajoittaminen aiheuttaisi varmaankin vain lisää ristiriitoja. Rajanveto olisi hankalaa sen suhteen, koska kyse olisi järjestäytyneestä marjanpoiminnasta ja koska ei.

Lapin yliopiston velvoiteoikeuden professori Juha Karhu taas pitää epätodennäköisenä, että kirjoitettaisiin ainoastaan marjanpoimintaa koskeva laki. Marjat rinnastuvat muihin vapaasti hyödynnettävissä oleviin luonnonvaroihin, kuten vaikkapa sieniin. Säädettävän lain pitäisi koskea myös niitä.

–Tässä tullaan perimmäisen kysymyksen ääreen, halutaanko ylipäänsä säilyttää jokamiehenoikeudet. Hyvän uuden lain kirjoittaminen tällaisessa tapauksessa on melkoisen hankalaa.

Tapio Määtän mukaan kaupallisen marjanpoiminnan aiheuttamat kiistat ovat pikemminkin paikallisia yksittäistapauksia, joiden mittakaavaa ei pitäisi liioitella.

–En näe syytä massiivisiin lainsäädäntötoimiin, jotka rapauttaisivat jokamiehenoikeuksia. Yksittäistapauksien ratkaiseminen lainsäädäntöteitse ei mielestäni ole mielekästä. Se olisi ylimitoitettu reaktio.

Suomi ei ole asian kanssa yksin

Jokamiehenoikeudet ovat hieman eri tavoin versioituina voimassa Suomen lisäksi myös muissa Pohjoismaissa. Niissäkin on keskusteltu jokamiehenoikeuksien laajuudesta.

Norjassa erityisesti muiden mailla liikkuminen jokamiehenoikeuden nojalla on herättänyt keskustelua. Matkailuyritykset käyttävät jokamiehenoikeutta hyväkseen ja tuovat säännöllisesti turistiryhmiä maanomistajien maille. Siinäkin on kyse kaupallisesta hyötymisestä, joka on myös suomalaisen marjanpoimintakeskustelun keskiössä. Vaikka Norjassa jokamiehenoikeuksiin väläyteltiin rajoitteita nimenomaan kaupallisen hyötymisen kohdalla, ei lakia kuitenkaan muutettu.

Jokamiehenoikeuksia suunniteltiin perustuslakiin

1990-luvun alkupuolella harkittiin, pitäisikö jokamiehenoikeudet kirjata perustuslakiin perusoikeuksien rinnalle. Näin ei kuitenkaan toimittu. Jokamiehenoikeuksien rajoja ei pidetty yhtä selvinä kuin muiden jo laissa olevien perusoikeuksien rajoja. Lisäksi jokamiehenoikeuksien luonteeseen kuuluu oikeuksien lisäksi myös velvollisuuksia. Luonnossa saa liikkua, mutta siellä on samalla velvollisuus liikkua haittaa aiheuttamatta. Muun muassa joidenkin velvoittavien piirteiden vuoksi jokamiehenoikeuksia ei kirjattu perustuslakiin. Tästä huolimatta jokamiehenoikeudet rinnastetaan perusoikeuksiin, joten niiden asema on erittäin vahva.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.