Mainos

Jokihelmisimpukkakantaa elvytetään istutuksilla

Vuonna 1955 rauhoitettu raakku eli jokihelmisimpukka on nykyisin erittäin suojeltu laji. Raakkukannan vähenemisen syitä ovat muun muassa vesistöjen pilaantuminen, rantarakentaminen sekä jokien patoamiset.

Suomen lähes kokonaan kadonnutta raakku- eli jokihelmisimpukkakantaa elvytetään istutuksilla. Pudasjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla on istutettu 20 000 pikkuraakkua Iijokeen laskevaan puroon.

Tapaus on ainutkertainen. Istutuksen tarkoituksena on kannan elvyttämisen lisäksi kerätä tietoa siitä, miten laboratoriossa syntyneet raakut selviävät luonnossa. Tuloksia voidaan odottaa reilun kymmenen vuoden kuluttua, sillä raakku on sukukypsä 15-20 vuoden iässä.

Hyvän vesistön mittari

Jokihelmisimpukat ovat erittäin suojeltu laji, mutta silti raakkukannat ovat heikentyneet Lappia myöten. Kantojen heikkenemiselle on useita syitä, kuten vesistöjen pilaantuminen, rantarakentaminen, metsien ojittaminen sekä jokihelmisimpukoiden pyynti, joka kiellettiin vuonna 1955. Samana vuonna laji myös rauhoitettiin.

- Monet raakkukannat ovat heikentyneet niin, etteivät ne ole lisääntyneet kymmeniin vuosiin. Suurin syy sille on vesistöjen pilaantuminen ja hiekoittuminen, jolloin joen pohjilla elävät raakut eivät kykene lisääntymään, sanoo Länsi-Suomen ympäristökeskuksen tutkija Eero Moilanen.

Raakkukantoja ovat heikentäneet myös jokien patoamiset. Padot estävät arvokalojen, kuten taimenten ja lohien nousun raakkujen elinalueille. Väli-isäntinä toimivat kalat ovat elinehto raakkujen lisääntymiselle.

Raakut elävät ja lisääntyvät vain puhtaissa, hapekkaissa ja virtaavissa vesistöissä, joten ne käyvät myös luonnon omana mittarina vesistöjen laadusta.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.