Mainos

Jokiravulle ensimmäinen alueellinen elvytyssuunnitelma

Hämeeseen on ensimmäisenä Suomessa valmistunut elvytyssuunnitelma jokiravulle. Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen vesialueista varataan Suomen alkuperäiselle saksiniekalle 23 prosenttia eli runsaat 2600 järveä.

Kalatalousjohtaja Jukka Muhonen Hämeen TE-keskuksesta haluaisi mielellään tietää, minne kaikkialle täplärapua on ehditty levittää. Niitä on tuotu Pohjois-Amerikasta Suomeen vuodesta 1967 lähtien ja sijoitettu ennen kaikkea isoille reittivesille, joilta rapurutto on ehtinyt tuhota kotimaisen rapukannan. On ilmeistä, että luvattomia täplärapuistutuksia on harvakseltaan tehty lähes koko Hämeessä. Monet niistä ovat Muhosen käsityksen mukaan tahattomia. -Esimerkiksi mökkiläinen on tuttavallaan törmännyt täplärapuun ja tuonut sellaisia kotirantaansa miettimättä riskejä.

Täpläravun leviäminen supistaa jokiravun elinpiiriä ja johtaa ennen pitkää kotimaisen jokirapukannan häviämiseen. Täplärapu voi nimittäin kantaa jokiravun tappavaa ruttosientä ilman, että se itse kuolee siihen. Jokiravun elinmahdollisuudet rajoittuvat latvavesille. Esimerkiksi Pirkanmaan perukat, kuten Parkano, on tuoreessa suunnitelmassa määritelty miltei kokonaan jokirapualueeksi. Päijät-Hämeen puolella sellaista jokiravun omaa vesistöä löytyy lähinnä vain Vehkajärven-Vesijaon vaiheilta sekä Itä-Hämeestä. Elvytyssuunnitelma ohjaa tästä lähin TE-keskuksen lupapolitiikkaa. -Ainakaan niin kauan kuin minä olen virassani ei täplärapuja saa kotiuttaa alueille, jotka on omistettu jokiravulle, toteaa kalatalousjohtaja Muhonen. Hänen mukaansa ohjelmalla tähdätään luonnon monimuotoisuuden lisäksi rapuvesien suurimpaan pysyvään tuottavuuteen ja samalla elinkeino- ja virkistysmahdollisuuksien ihannetilaan.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.