Mainos

Jonten kauppa-auto pelastaa päivän vastaanottokeskuksissa – "Tässä bussissa on kaikki, mitä tarvitsemme"

Mikäli asiakas ei pääse helposti kauppaan, voi kauppa tulla asiakkaan luo. Näin ajatteli Johan Holmström ostaessaan vanhan myymäläauton. Nyt kyläkauppias kiertää kymmenkunta vastaanottokeskusta viikossa. Monelle turvapaikanhakijalle kauppa-auton visiitti on viikon kohokohta.

– Kyläkaupalla oli huono kesä takana ja Suomen taloudellinen tilanne on tiukka. Sitten tänne tuli paljon uusia asukkaita ja ajattelin, että tästä voisi tulla uudenlainen lisä bisnekseen, kertoo kyläkauppias Jontte eli Johan Holmström Kirkkonummen Lapinkylästä. 

Niinpä kauppias hankki vanhan kauppa-auton ja kiertää nyt joka viikko kymmenkunta vastaanottokeskusta. Useimmat niistä kaksi kertaa. 

– En ollut eläessäni ajanut näin isoa ajoneuvoa, mutta kortti riitti, joten ei muuta kuin opettelemaan, Holmström nauraa. 

Johan Holmström tuuttaa torvea kaartaessaan Aavarannan vastaanottokeskuksen pihaan. Tervehdykset vaihdetaan etupäässä suomeksi ja jokainen asiakas kätellään.  

Kauppa-auton valikoima on kasvanut asiakkaiden toiveiden mukaan. 

– Paahdettuja ja suolattuja auringonkukan ja vesimelonin siemeniä, taatelisiirappia, seesamtahnaa ja naan-leipää. Tällaisia määriä en ole myynyt koskaan aikaisemmin. Puhumattakaan siitä, että olisin myynyt näitä koskaan aikaisemmin, kauppias hymyilee.

Kauppa-auto päivän kohokohta

– Hänellä on paljon arabialaista ruokaa, mitä on muuten vaikea löytää. Tässä bussissa on kaikki, mitä tarvitsemme, Irakista Suomeen tullut Farhan Saffah kehuu.


Kauppias ottaa vastaan asiakkaiden toiveita ja on samalla itsekin oppinut paljon uutta.

– Voi olla näille asiakkaille ensimmäinen kerta moneen vuoteen, kun joku pitää lupauksensa. Tämä kunnioitus ja ilo on todella mieleenpainuvaa, kun on pitänyt asiat, jotka on luvannut, Johan Holmström kertoo.  

– Kuten näet asumme keskellä ei mitään. Täällä ei ole kauppaa. Jos haluamme esimerkiksi energiajuoman, meidän pitäisi lähteä kaupunkiin bussilla. On todella hienoa, että hän tulee tänne, Farhan Saffah kiittelee. 

Pieni tyttö kerää ostoksia pussiin tottuneesti. Mukaan lähtee ainakin suklaavohveleita, nuudelipussi, juustonaksuja ja appelsiinimehua. 

– Suklaata, tyttö esittelee innoissaan pussin sisältöä.

Perässä kauppa-autoon astuu isä pikkusisko sylissään. Perhe on tullut Suomeen Afganistanista.

– Käymme täällä joka kerta ostoksilla. Tytär on hyvin, hyvin iloinen, isä hymyilee.

Suomalaisista tuotteista turvapaikanhakijat suosivat etenkin perunoita, hunajaa ja juustonaksuja.

Näkemys turvapaikanhakijoista muuttui

Kyläkauppias ei ole aina suhtautunut turvapaikanhakijoihin yhtä positiivisesti. Näkemys on muuttunut.

– On huomattavasti. Kyllähän minä kuuluin heihin, jotka ihmettelivät, miksi miehet tulevat tänne ja osalla heistä on hurjasti rahaa.

– Täällä jutellaan ihan samalla tavalla kuin kyläkaupassa ja olen oppinut, että jos myydään koko omaisuus ja on ollut pakotteita eikä ole edes pystynyt ostamaan mitään, totta kai sitä käteistä on, Holmström sanoo. 

Kauppa-autossa kohtaa myös asioita, mitä Lapinkylän kyläkaupassa ei ole nähty.

– Tuossa käytävää pitkin oli viisi ostoskoria ja siinä oli useampi nainen, jotka laittoivat niihin tavaraa. Mies tuli ja maksoi ja sanoi, että on kallista, kun on kaksi vaimoa. Taputin häntä olkapäälle ja sanoin, että jo yksi on kallis. 

Mitä tämä on opettanut sinulle?

– Jokaisella yrittäjällä on tiukkaa ja etenkin kyläkauppiaalla, kun aukioloajat on vapautettu. Mutta olen tässä kuullut, kuinka ihmiset ovat paenneet Daeshia (Isistä), eikä omaa perhettä ole nähty sen jälkeen. Nyt tajuan, missä mittasuhteissa omat huoleni ovat.

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.