Mainos

Jopa lumitykit norppien avuksi Saimaalla

Metsähallitus ja WWF valmistautuvat rakentamaan Saimaalle jopa 200 apukinosta saimaannorpan pesinnän turvaksi.

Lunta kolataan Saimaan jäältä luotojen reunoihin potentiaalisilla pesimäalueilla Lappeenrannan ja Joensuun välillä. Apukinokseen tarvitaan lunta noin puolentoista metrin kerros lähes 10 metrin matkalle ja parin metrin leveydeltä.

– Siihen menee tämänhetkisellä lumimäärällä noin tunti, jos kolaajia on vähintään neljä, laskee suojelubiologi Jouni Koskela Metsähallituksesta.

Norpalle kodinturvajoukot

Vapaaehtoisista kolahommat eivät näytä ainakaan jäävän kiinni. Keskiviikkona kolan varteen oli ilmoittautunut jo 50 halukasta.

– Koko ajan tulee lisää sähköposteja, että vieläkö pääsee mukaan, iloitsi Koskela ja selasi puhelintaan Pihljaveden jäällä.

Talkoolaisista onkin tarkoitus synnyttää pysyvä työkalu ja reservi vähälumisia talvia varten.

– Viime elokuussa käynnistyneessä Saimaannorppa Life -hankkeessa meillä on valmius saimaannorpan kodinturvajoukkojen muodostamiseen, Koskela kaavailee.

Viisivuotinen EU-hanke mahdollistaa nyt myös aivan uusia ideoita norpan avuksi.

– Tutkitaan myös lumitykin käyttöä sellaisena viimesenä mahdollisuutena, jos täällä ei olisi lunta edes kolattavaksi asti.

Kuukaudeksi kolahommiin

Tänään Koskelan mukana Pihjalavedellä hikoili kolme salskeaa savolinnalaismiestä. Tapio Nenonen lähti nyt kolan kansa tutuille kalavesille.

– Mitä mieltä ranta-asukkaat ovat tästä kolahommasta?

– Osa varmaan ajattelee, että ihan hullunhommaa, mutta luonnonolot nyt vaan ovat tällaiset, Tapio Nenonen puolusteli.

Pentti Korhonen aikoi olla koko helmikuun käytettävissä apukinosten kolaukseen.

– Meillä on kuukausi aikaa ennen kuin norppa synnyttää, painetaan nyt vaan menemään. Lähden joka päivä mukaan kun vaan kutsutaan, Korhonen lupasi.

Jorma Tiainen on ollut aiemmin mukana norpan pesälaskennassa monena keväänä. Nyt hän otti tuntumaa toisenlaiseen auttamiseen parinkymmenen asteen pakkasessa.

– Mielenkiintoista hommaa. Tutkijoiden mukaan joka toinen pesä hyväksytään, se on 50-rosenttista hommaa, Tiainen tiesi.

Emo aistii tumman kinoksen

Apukinokset kolataan aina luotojen pohjois- ja itäreunoille. Etelän puolella aurinko saattaa sulattaa kinoksia liian nopeasti, jos säätyyppi äkkiä muuttuu. Aina välillä lunta tampataan tiiviiksi, että se kovettuu pakkasessa ja tuulessa.

– Paras pesäkinos syntyy tietysti luonnossa. Siihen tarvitaan pakkasta, lumituiskuja ja välillä suojasäätä, Koskela luettelee ihanneoloja.

Norppaemo tiirailee mahdollisia pesän paikkoja vedestä jään alta tai tekemällä hengitysreiän tarkkailua varten.

– Emo aistii altapäin tumman kinoksen, tekee reiän ja kaivautuu siitä kinoksen sisään kaivamaan pesän.

Jääkuutti yleensä menehtyy

Kansanviisauden mukaan saimaannorppa synnyttää Nestorin päivän tienoilla noin 26. helmikuuta.

– Pesän pitäisi tietysti olla valmis pari viikkoa ennen synnytystä, joten meillä on tässä käytännössä kaksi viikkoa aikaa kasata lunta kinoksiin.

Jos kinos kelpaa, norppa synnyttää pesään yleensä yhden kuutin. Ilman pesän turvaa kuutti syntyy jäälle ja sen selviytymismahdollisuus on huono tai lähes olematon.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.