Mainos

Jos tunnustaa rikoksen, voi saada lievennystä tuomioon

Tunnustamisen merkitys suomalaisessa oikeusjärjestelmässä korostuu vuoden alusta. Syyteneuvottelu voi tuoda tunnustajalle lievennystä tuomioon ja oikeuslaitokselle säästöjä. 

Törkeä petos

Maksimirangaistus neljä vuotta - tunnustamalla se voisi olla enintään 2 vuotta 8 kuukautta.

Syyteneuvottelu on tarkoitettu erityisesti laajoihin ja työläisiin talousrikosjuttuihin. Syyttäjä ja epäilty voivat sopia rangaistuksen lieventämisestä tunnustamista vastaan. Syyttäjä voi myös rajata epäillyn lievempiä rikoksia tutkinnan ulkopuolelle.

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen kertoo, että tavoitteena on säästää ja nopeuttaa oikeusprosessia. Juttumääristä ei ole vielä tarkkaa arviota.

- Arvaukseni on enintään kymmeniä, ei satoja. Jos saadaan hyviä kokemuksia, uskoisin että määrä tasaisesti kasvaa.

Syyttäjä päättää, milloin syyteneuvottelua voidaan soveltaa.

- Rikosten jokamiesluokkaa tämä ei koske, vaan laajempia ja luojan kiitos harvinaisempia juttuja, jotka vähälukuisuudestaan huolimatta työllistävät paljon.

Rattijuopumustuomiota ei saa lievennettyä tunnustamalla. Väkivalta- ja seksuaalirikokset on rajattu syyteneuvottelujen ulkopuolelle.

Asianajajaliitto: Oikeusturvariskejä 

Asianajajaliitto suhtautuu syyteneuvotteluun myönteisesti, mutta näkee siinä myös vaaroja. Liitto pitää hyvänä, että tunnustaminen lieventäisi rangaistusta. Liiton mukaan tähän asti näin on käynyt varsin harvoin. 

Näin se toimii

- Soveltuu rikoksiin, joista rangaistus on enintään kuusi vuotta vankeutta. Ei sovelleta henkeen tai terveyteen kohdistuvissa rikoksissa ja useimmissa seksuaalirikoksissa.  
- Tutkinnanjohtaja ehdottaa syyteneuvottelua tai syyttäjä päätyy siihen. Rikos soveltuu syyteneuvotteluun, eikä uhri vastusta syytteestä sopimista.   
- Syyttäjä ja epäilty avustajansa tukemana neuvottelevat ja pääsevät sopimukseen.  
- Epäilty tunnustaa itse tekemänsä rikoksen ja edistää siten rikoksen selvittämistä. Syyttäjä sitoutuu vaatimaan oikeudessa lievempää rangaistusta.   
- Syyttäjä voi myös päättää, että epäillyn joitakin vähäisempiä tekoja jätetään tutkimatta tai syyttämättä.  
- Syyttäjä voi tehdä epäillyn kanssa tuomioesityksen, jonka tuomioistuin käsittelee tavallista oikeudenkäyntiä kevyemmässä tunnustamisoikeudenkäynnissä.   
- Tuomioistuin käsittelee asian. Jos oikeus lukee rikoksen syytetyn syyksi, se tuomitsee rangaistuksen lievennetysti.  

Asianajaja Satu Wartiovaaran mukaan oikeusturvariskit liittyvät esimerkiksi tunnustamiseen eli miten taataan, että tunnustus on aito ja annettu ilman painostusta.

- Niitä ei pitäisi antaa ainakaan syyteneuvottelumenettelyssä poliisivankiloissa, sanoo Wartiovaara.

Hänen mielestään epäillyn tulisi olla lähtökohtaisesti vapaudessa tai edes tutkintavankilassa, kun tämä tekee päätöstä syyteneuvottelusta.

Lisäksi tulisi varmistaa, että epäilty ymmärtää tunnustamisensa seuraukset. Wartiovaaran mukaan epäillyn ja oikeusavustajan tiedonsaantia tutkinnasta olisi myös parannettava, jotta syyteneuvottelu saadaan aidosti toimivaksi.

"Vaatii aitoa luottamusta" 

Valtakunnansyyttäjä Nissisen kertoo, että tuomioistuin arvioi aina, miten luotettava tunnustus on. Nissinen painottaa, että syyttäjän ja tutkinnanjohtajan yhteispelin pitää toimia niin, ettei tutkinnanjohtaja lupaa epäillylle sellaista, mitä ei voi luvata. 

- Tunnustaminen ei saa olla jonkinlaisen epäasiallisen lupaamisen seuraus.

Epäilty voi perua tunnustuksensa vaikka vielä hovioikeudessa. Tällöin syyteneuvottelu ei tuo toivottuja säästöjä.

- Kaikkien pitää luottaa toisiinsa ja siihen, että ketään ei vedätetä, jotta menettely toimisi, Nissinen sanoo.

Jos huonoja kokemuksia vaikkapa tunnustuksen peruuttamisesta tulee, voi se Nissisen mukaan puolestaan nostaa kynnystä syyteneuvotteluun. Valtakunnansyyttäjänvirasto raportoi oikeusministeriölle syyteneuvottelun toimivuudesta ja siitä, tuoko syytteestä sopiminen säästöjä.

Nissinen kuvailee, että syyteneuvottelu ei tuo Suomeen amerikkalaisista lakisarjoista tuttua "syytetingintää". Kyse on vain siitä, mittaako tuomioistuin rangaistusta tavallista lievemmältä asteikolta.

- Suomessa faktat ovat faktoja ja rikokset pysyvät rikoksina. Tässä ei ole sellaista kaupankäyntiä kuin lakisarjoissa, että en syytä taposta, jos tunnustat pahoinpitelyn. Siitä tässä ei ole kysymys.

 

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.