Mainos

Joutsenosta löytynyt asuinpaikka yksi Suomen vanhimmista

Joutsenosta on löydetty yksi Suomen vanhimmista asuinpaikoista. Ajoitusten mukaan alueelta löydetyt luut ovat noin 10 000 vuotta vanhoja.

Joutsenosta löydetty kivikautinen asuinpaikka on osoittautunut yhdeksi Suomen vanhimmista. Lahden kaupunginmuseon tekemien ajoitusten mukaan Joutsenon Kuurmanpohjasta pari vuotta sitten löydetyt luut ovat noin 10 000 vuotta vanhoja.

Suomesta on löydetty vain kaksi vastaavaa asuinpaikkaa. Orimattilan Myllykosken ja Lahden Ristolan löydöt ovat ilmeisesti hieman vanhempia. Lahden kaupunginmuseon arkeologi Hannu Takalan mielestä Joutsenon löydöt antavat lisätietoa reiteistä, joiden kautta asutus saapui Suomeen jääkauden jälkeen.

- Joutsenon kaivauksilta löydettiin piitä, jota ei Suomen maaperässä esiinny. Näyttää siltä, että piitä sisältävät esineet ovat kulkeutuneet tänne Baltiasta tulleiden ihmisten mukana. Tämä tukee ajatusta, että ensimmäiset Suomen asuttajat jääkauden jälkeen ovat tulleet juuri Baltian seudulta. Osa Suomen alueelle tulleesta väestä on kulkenut Karjalan Kannaksen kautta. Suomenlahden yli on kuljettu erityisesti Porvoonjoen yläjuoksulle ja Lahden seudulle, Takala arvioi.

Asuinpaikoilta on löydetty kvartsista tehtyjä kiviesineitä sekä jäänteitä ruokailuista ja nuotion polttamisesta. Moni asuinpaikka on jäänyt myöhemmin viljelyksen jalkoihin. - Joutsenon löydös on säilynyt hyvin, koska se on metsässä viljelyalueiden ulkopuolella.

Takalan mukaan useimpien asuinpaikkalöytöjen jäljille päästään karttojen ja maiseman perusteella. - Kartta-analyysien perusteella lasketaan muinaisia veden korkeuksia ja maisemia katsellessa mietitään, mihin asumuksen perustaminen olisi järkevää. Asuinpaikat kertovat, että esisuomalaisten elämä on saattanut olla aika mukavaakin.

- Jääkauden jälkeiset Suomen asuttajat olivat metsästäjiä, kalastajia ja keräilijöitä. Elämä lienee ollut aika leppoisaa. Heidän ei tarvinnut kantaa huolta maanviljelystä tai säätiloista. Talvi on varmasti ollut ankara, mutta kesän vietto on saattanut olla yhtä leppoista kuin suomalaisella mökkiläisellä nykyisin, Takala uskoo.

Joutsenon Kuurmanpohjan ajoitustutkimus liittyy Lahden kaupunginmuseon hallinnoimaan Vuoksenlaakson kulttuurimatkailureitti -hankkeeseen. Euroopan Unionin aluekehitysrahasto on yksi hankkeen rahoittajista.

(MTV3)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.