Mainos

Juokseminen palaa juurilleen

Varhaisilla esi-isillämme ei ollut kenkiä tai tossuja, kun he juoksivat ruokansa perässä pitkin metsiä.

Ihminen ei pysty kilpailemaan eläimiä vastaan nopeudessa, mutta kestävyydessä kylläkin. Ihminen on luotu juoksemaan pitkiäkin matkoja. Ei se ole matka, joka tappaa, vaan vauhti. Näihin vanhoihin ajatuksiin perustuu juoksemisen uusi villitys paljasjalkajuoksu.

Toisin kuin esi-isämme paljasjalkajuoksijat käyttävät jalkineita.

– Tietysti osa porukasta juoksee oikeasti avojaloin, mutta monet käyttävät tossuja, jotka suojaavat jalan ihoa, mutta eivät ohjaa tai tue askelta mitenkään, sanoo juoksuvalmentaja Simo Wannas Runner's High -juoksukoulusta.

Lenkkikengät muuttavat askelta

– Kun on hyvä vaimennus, niin ihminen muuttuu kanta-astujaksi myös juostessaan. Ilman vaimennuksia paino siirtyy hieman enemmän päkiälle ja askel lyhenee kuin itsestään. Juoksuasennosta tulee silloin parempi eikä lantio jää taakse vaan on selän jatkona, kuvailee Simo Wannas tavallisen hölkän ja paljasjalkajuoksun eroja.

– Ihmisen jalan holvi on luonnollinen iskunvaimennin, jota erilaiset pronaatio- ja muut tuet estävät toimimasta, sanoo Sami MikkolaMerrell Finlandista.

– Paljasjalkajuoksussa jalkaterä pääsee toimimaan luonnollisesti.

Jalka kuin jousi

Kun juoksuaskel osuu maahan päkiä edellä, varastoituu iskun energiaa jalan rakenteisiin. Ja kun jalka nousee taas maasta energia vapautuu jousen tavoin.

– Askel muuttuu automaattisesti lyhyemmäksi ja nopeammaksi, sanoo Wannas.

Kilpajuoksijat ottavat minuutissa kymmeniä askelia enemmän kuin harrastelijat.

– Kilpajuoksijan askel on hyvin taloudellinen, huomauttaa Wannas.

Kun kilpajuoksija lisää vauhtia hän kiristää askeleidensa nopeutta, ei venytä niiden pituutta. Kantapäästä varpaisiin rullaava askel on huomattavasti hitaampi tapahtuma kuin joustava päkiäkimmahdus.

Paljasjalkajuoksun suosio

Paljasjalkajuoksusta nousi varsinainen buumi Yhdysvalloissa, kun kirjailija-toimittaja Christopher McDougallin kirja Born to Run julkaistiin vuonna 2009. Kirjan keskiössä on juokseminen ja maailman parhaat juoksijat, jotka ovat tarahumara-intiaaneja.

Kirjasta tuli pian myyntimenestys, ja sen luettuaan moni tahtoi juosta pitkään ja väsymättä kuin intiaani. Buumi oli syntynyt.

Suomeen asti into levisi pienellä viiveellä, mutta täälläkin voi jo puhua buumista.

– Paljasjalkajuoksuun tarkoitettuja jalkineita myydään Suomessa tänä vuonna kymmeniä tuhansia pareja, arvioi Sami Mikkola Merrell Finlandista.

Tietenkin jalkineita käytetään muuhunkin liikuntaan kuin paljasjalkajuoksuun, mutta silti voi puhua trendistä trendin sisällä, arvioi Mikkola.

Lääkäri ja jalkaterapeutti suosittelevat

Ortopedi Ilkka Räisänen pitää paljasjalkajuoksua hyvänä.

– Ihminen syntyy avojaloin ja ihmislaji on kehittynyt paljasjalkaisena, mutta nykyiset urbaanit juoksualustat eivät ole luonnollisia. Eikä jalkineeseen tottunut jalka heti tykkää paljasjalkajuoksusta.

Ortopedi neuvookin tottumaan askeleen vähin erin.

– Sopeutumisaikaa tarvitaan kuukausia ellei jopa vuosia. Paljasjalkajuoksu voi olla hyvä "huoltava" lisä kuntojuoksijalle. Eikä paljasjalkajuoksu automaattisesti estä jalkavaivoja, muistuttaa Ilkka Räsänen.

Jalkaterapian ammattiaineita Metropolia ammattikorkeakoulussa opettava Elina Hurtta suosittelee paljasjalkajuoksua.

– Se on vaivan arvoista. Paljasjalkajuoksu aktivoi jalkaterän ja säären lihaksistoa sekä ottaa jalan oman iskunvaimennuksen tehokkaaseen käyttöön, sanoo Elina Hurtta.

– Paljasjalkajuoksua pitää harjoitella varovaisesti eikä se välttämättä sovi kaikille. Esimerkiksi diabetesta tai reumaa sairastavan kannattaa tutkituttaa jalkansa ennen lajin aloittamista.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.