Mainos

Kadonnut Kauskilan kappeli paikallistettiin

Arkeologit ovat onnistuneet paikantamaan vuosina 1300-1500 aikana käytössä olleen Kauskilan kappelin sijainnin Lappeenrannassa. Löytö on harvinaisuus maassamme.

Museoamanuenssi, FT Jukka Luoto pitää paikannusta yhtenä kesän kaivausten tärkeimmistä löydöistä. Kappeli sijaitsi noin peninkulman matkan päässä Lappeenrannan keskustasta etelään.

-Aikaisemmin paikalla on kaivettu vuosien mittaan esiin ruumishautoja, mutta nyt löydettiin kappelin kivetyksiä, rautanauloja ja lasinpaloja, kertoi Luoto Savitaipaleella mm. Etelä-Karjalan arkeologisia kenttätöitä käsitelleessä seminaarissa.

Kappelin rakenne sen sijaan on toistaiseksi selvittämättä. Sitä ryhdytään Luodon arvelujen mukaan tutkimaan lisäkaivauksilla.

Varhaista kristillisyyttä selvitettäessä tutkijoita askarruttaa, ovatko uskonnolliset vaikutteet tulleet näin idässä sijaitsevalle seudulle idästä vai lännestä.

Turun yliopiston tutkija Ville Laakso on löytänyt tänä kesänä 25 ortodoksikalmistoa Saari-Uukuniemi-Parikkala-alueelta. Kalmistot ajoittuvat vuoden 1500 kahden puolen. Löydettyihin kalmistoihin liittyy paljon perinnetietoa.

Kivikautista asutusta muinaisjärven äärellä

Luumäen Mustaniemessä tavattua kivikautista asuinpaikkaa Luoto pitää toisena tämän kesän eturivin löydöistä. Sen on alustavasti laskettu ajoittuvan yli 9500 vuoden päähän. Asuinpaikan pohjalta pyritään selvittämään kivikautista asutusta Imatra-Luumäki vaiheilla.

-Asuinpaikan löysivät paikalliset harrastajat. Se oli tullut esille, kun tuuli oli kaatanut puun, Luoto selvittää tapausta. -Asuinpaikka sijaitsee Salpausselän eteläpuolella seudulla, jossa oli kivikautiseen aikaan monisokkeloinen järvi.

Nyt ilmitullut asuinpaikka on pieni, alaltaan suppea. Paikalta löytyi luu, jonka perusteella on arveltu kivikauden ihmisten metsästäneen hirviä. Ilmeisesti heitä on vetänyt paikalle myös lohien pyynti.

Paikka ilmeisesti yksi maamme vanhimmista


Vanhimmat merkit ihmisen liikkumisesta maassamme ovat 10 000 vuoden takaa. Mustaniemen löydön uskotaan kuuluvan varhaisimpiin. Myös ylempää Luumäen maastosta on löydetty kivikautisen asumisen merkkejä.

Ensimmäiset asukkaat ovat saapuneet maahamme idästä sekä etelästä ja täällä on asututtu kautta vuoden. Metsissä oli silloin runsaasti riistaa, kuten hirviä, karhuja ja majavia. Vesistöt tarjosivat mahdollisuuden kalastukseen ja hylkeenpyyntiin. Myös linnustus oli tärkeää.

Kirkkonummen luinen tuura kertoo talvikalastuksesta ja Heinolan reenjalas talvisesta liikkumisesta. Esineistön raaka-aineena ovat olleet paikalliset kivilajit ja kvartsi. Itä-Karjalasta ovat peräisin Äänisen viherliuskeesta valmistetut taltat ja kirveet.

Osa käyttöesineistä oli tehty luusta, sarvesta, puusta, tuohesta tai nahasta. Siksi ne pehmeästä materiaalista valmistettuina eivät yleensä ole säilyneet meidän päiviimme.

Elo-syyskuun vaihteessa maassamme vietetään valtakunnallisia arkeologian päiviä. Kaksipäiväiset arkeologian päivät järjestettiin nyt neljännen kerran.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.