Mainos

Kaikki eivät pääse hoitoon jonottamatta

Julkiseen terveydenhuoltoon hakeutuva joutuu väistämättä jonoon, jos hänen tilanteensa ei ole kiireellinen. Soitto ajanvaraukseen tänään poikii ajan pahimmillaan marraskuun puoliväliin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mielestä terveydenhuoltojärjestelmämme sairastaa, ja vakavimpana oireena ovat juuri terveyskeskusten ruuhkat ja hankaluus päästä kiireettömään hoitoon.

Joka kolmas suomalainen asuu kunnassa, jossa odotusaika lääkärin vastaanotolle on vähintään viisi viikkoa.

-Kunnallisella perusterveydenhuollolla on suuria ongelmia, jotka ovat kansainvälisesti katsottuna ainutlaatuisia. Muissa maissa ei tarvitse jonottaa hoitoon kuten Suomessa, sanoo johtava asiantuntija Pia Maria Jonsson.

Raha seuraa potilasta

Terveydenhuollon voimavarat olisi THL:n mielestä kohdennettava niin, että kaikki pääsisivät nopeasti hoitoon ja potilaalla olisi mahdollisuus valita hoitopaikkansa.

Asiakas voisi samalla maksulla hakeutua haluamaansa hoitopaikkaan riippumatta siitä, mikä taho palvelun tuottaa. Esimerkiksi lääkäriasema saisi aina sovitun korvauksen potilaasta. Näin palveluiden tuottajia kannustettaisiin myös houkuttelemaan asiakkaita tarjoamalla heille hyvää saatavuutta ja laatua.

-Potilaan näkökulmasta kaikki ovat mahdollisia hoitopaikkoja, joten potilas voi valita itselleen uuden hoitopaikan niin halutessaan, Jonsson selittää.

-Tämä parantaisi niiden potilaiden mahdollisuuksia saada palveluita, jotka eivät ole työterveydenhuollon piirissä tai eivät halua maksaa yksityisistä palveluista enemmän, Jonsson kertoo.

Toimiiko malli meillä?

THL on ottanut aloitteeseensa mallia muista pohjoismaista, etenkin Ruotsista, jossa valinnanvapausjärjestelmä on ollut käytössä vuodesta 2010. Peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) kritisoi tätä.

-Mikään malli, joka toimii jossakin muussa maassa, ei voi olla sellaisenaan siirrettävissä Suomeen. Järjestelmät ovat kuitenkin lopulta aika erilaisia, vaikka puhutaankin pohjoismaista, Huovinen sanoo.

Ministeri paljoksuu myös toimijoiden määrää. Hän epäilee, että lopputuloksena voi olla liian pirstaleinen järjestelmä, joka vain lisää byrokratiaa.

Lääkäripalveluyritysten yhdistys LPR kommentoi tiedotteessaan, että THL:n mallissa on oikeita aineksia. Yhdistyksen mukaan lisäämällä kansalaisten valinnanmahdollisuuksia pystytään tuottamaan terveyspalveluja enemmän ja tehokkaammin. Yhdistys ei kuitenkaan kannata THL:n mallia työterveyshuoltoon.

Voimavarat epätasapainossa

Työterveyshuollon pitäisi THL:n mielestä keskittyä enemmän ehkäisemään työperäisiä sairauksia.

-Työterveyshuollossa hoidetaan nykyään enemmän sairaanhoitoa kuin muuta, osin siksi, että se on suhteellisen hyvin korvattua. Korvaustasoa olisi muutettava siten, että korotettaisiin ennaltaehkäisevän hoidon korvausprosenttia, Jonsson sanoo.

THL:n mukaan työterveyshuollossa on myös paljon lääkäri- ja hoitokapasiteettia, jota voisi siirtää julkiselle puolelle.

-Työterveyshuollon lääkärimäärä on kasvanut huomattavasti viime vuosina nykyiseen kahteentuhanteen. Heistä puolet on tavallisia yleislääkäreitä, muistuttaa THL:n johtava asiantuntija Juha Teperi.

(MTV3 - STT

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.