Mainos

Kaksikielisyys toimii kunnissa vaihtelevasti

Kunnat tarjoavat kaksikielisiä palveluja vaihtelevasti, todetaan tuoreessa kielibarometrissa. Suurin tarve oman kielen käytölle on terveydenhuollossa asioinnin yhteydessä,

Kielibarometrin mukaan kaksikielisyys toimii parhaiten pienissä kunnissa, joissa vähemmistö muodostaa kolmanneksen väestöstä ja kaksikielisyys on osa paikallista kulttuuria. Ruotsinkielisten osalta parhaiten kaksikielisyyteen on sopeuduttu mm. Kokkolassa, Lohjalla ja Porvoossa. Usein tilanne on hankala sellaisella suomenkielisellä asukkaalla, joka on juuri muuttanut pääosin ruotsinkieliseen kuntaan.

Esimerkiksi pietarsaarelaiset eivät yleensä saa palvelua suomeksi. Ainoastaan 35 prosenttia Pietarsaaren suomenkielisistä asukkaista ilmoittaa saavansa lähes aina palvelua omalla kielellään.

Ruotsinkielinen palvelu Espoossa kiven alla

Ruotsinkielisillä vaikeuksia on suuremmissa taajamissa, jossa vähemmistön osuus on pieni, mutta määrällisesti huomattava. Esimerkiksi Espoossa on 20 000 ruotsinkielistä asukasta, mikä tarkoittaa yhdeksää prosenttia koko asukasluvusta. Siellä vain kaksi prosenttia kyselyyn vastanneista ilmoittaa saavansa lähes aina palvelua omalla kielellään. Tämä oli barometrin alhaisin luku.

Itäisellä Uudellamaalla sijaitsevan Pernajan kunnan suomenkielinen vähemmistö saa puolestaan parhainta palvelua omalla kielellään. 74 prosenttia suomenkielisistä Pernajan asukkaista kertovat saavansa lähes aina palvelua suomen kielellä.

Terveyspalvelut halutaan omalla kielellä

Kielibarometrissa havaittiin lisäksi, että suomen- ja ruotsinkielisen väestön väliset suhteet ovat yleensä hyvät. Erityisen tärkeänä pidettiin omankielisen palvelun saamista terveydenhuollossa. Erityisesti kun on kyse lasten ja nuorten hoidosta, turvallisen kieliympäristön tarve on suuri.

Kielibarometrin tarkoituksena on ollut seurata uuden kielilain käytännön toteutumista kuntien ja valtion hallinnon palveluissa, jotka saavat yleensä korkeamman arvosanan kuin kielellinen palvelutaso yleensä.

Tutkimus toteutettiin Åbo Akademin yhteiskuntatieteellisessä tutkimuslaitoksessa Vaasassa yhteistyössä Kuntaliiton kanssa. Yhdentoista kunnan tilannetta selvittävään kyselyyn osallistui 1900 ihmistä.

(MTV3)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.