Mainos

Kanerva: Ukrainassa tarvitaan kansainvälisiä tarkkailijoita

lkka Kanervan mukaan rauhanomainen ratkaisu Ukrainan kriisiin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin kautta on mahdollinen vain, jos siinä ovat mukana osanottajamaina kaikki olennaiset osapuolet.

– En usko, että vakaata ratkaisua voidaan saada aikaiseksi ilman niitä maita, joita se koskee, Etyjin yleiskokouksen varapresidentti, sekä Etyjin Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Kanerva toteaa.

Yhdysvallat on vaatinut Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestöä Etyjiä lähettämään tarkkailijoita Ukrainaan välittömästi. 

Kanervan mukaan tällä hetkellä Ukrainan kriisin ratkaisemiseksi on suunnitteilla useita eri toimenpiteitä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön sisällä.  

Yhdysvaltoja Etyjissä edustavan Daniel Baerin mukaan päätöksiä asiasta olisi tehtävä jo tänään. 

– Ehkä aloituksena voisi olla se, että Etyj nimittäisi kontaktiryhmän Ukrainaan, mutta samaan aikaan saattaisi tulla kysymykseen jo nyt vaalitarkkailuoperaatio. Ukraina pitää saada sellaiseen kuosiin, että demokratia alkaa pikku hiljaa toimia. Olen vedonnut Etyjin puheenjohtajamaahan Sveitsiin, jotta he ottaisivat tilanteen haltuun ja pyrkisivät luomaan sellaisen neuvottelutilanteen, että Ukrainassa päästään eteenpäin, Kanerva kuvailee.

Kanerva toivoo kansainvälisiä tarkkailijoita paikalle

Kanerva korostaa, että rauhanomaiseen ratkaisuun Ukrainassa tarvitaan kansainvälisiä tarkkailijoita.

– Mielenosoitusten jälkeen Ukraina kielsi ulkomaisten tarkkailijoiden paikalle tulon. Nyt tilanne on muuttunut ja tällä hetkellä tilanteesta ei välttämättä päästä ulos rauhanomaisesti, ellei siellä ole kansainvälisiä rauhoittajia.

Kanervan mukaan tilanteen kärjistyminen juuri Krimin niemimaassa oli hänelle itselleen pienimuotoinen yllätys.

– Toki tilanne oli toisaalta ennakoitavissa, koska siellä sijaitsevat ne sotilaallisesti herkimmät alueet. Niiden sotilaspoliittinen merkitys on strategisesti suuri.

Kanervan mukaan Krimin tilanne voi kärjistyä sodaksi asti.

– Riski on olemassa. Viimeksi vuonna 2008 se nähtiin Georgian sodan yhteydessä, missä georgialainen osapuoli avasi provokaatioasetelman ja Venäjä vastasi todella kovalla voimalla.

Georgian sota kesti viisi päivää. Konflikti alkoi, kun Georgian armeija hyökkäsi Etelä-Ossetiaan ja Venäjä teki mittavan vastahyökkäyksen.

Kanerva ilmaisee huolensa erityisesti siitä, että Ukrainassa joillakin sotilailla ei ole ollut minkäänlaisia tunnuksia.

– Kun sotilailla ei ole minkäänlaisia tunnuksia käytössään, niin riski on todella suuri siihen, että sotilaat eivät ole kenenkään kontrollissa tai kenenkään vastuulla. Siellä saattaa yksittäiset ryhmät provosoida tilannetta ja kriisin eskaloitumisen vaara on erittäin ilmeinen.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.