Mainos

Elinsiirtokauppa satojen miljoonien ja rahanpesun veroinen bisnes – Suomessa tilanne kurissa

Kansainvälinen elinkauppa on noussut rahanpesuun verrattavaksi liiketoiminnaksi, jossa liikkuu arviolta 550–1 100 miljoonaa euroa joka vuosi. Suomessa elinkauppaa ei ole todettu, sillä maassamme on pitkät perinteet elinsiirrosta ja kohtuulliset jonotusajat.

– Suomessa kuolleitten luovuttajien määrä yltää kansainväliseen tasoon ja esimerkiksi viime vuonna selvästi Euroopan keskitasoa korkeammalle. Munuaista odottavia on noin 300, mikä tarkoittaa alle vuoden jonotusaikaa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa jonotusaika on yli viisi vuotta, kertoo elinsiirto- ja maksakirurgian osastonylilääkäri Heikki Mäkisalo Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta, jossa elinsiirrot tehdään.

Myös potilasmäärät ovat pysyneet maltillisina moniin maihin verrattuna. Esimerkiksi virushepatiitit ovat Suomessa harvinaisia, mikä vähentää tarvetta maksansiirtoihin.

– Lisäksi elinsiirron kriteerit ovat selkeät ja potilaat ovat hyväksyneet ne kielteisissäkin tapauksissa. Tähän on varmasti auttanut luottamus terveydenhuoltojärjestelmään.

Munuaissiirron ulkomailla saaneita suomalaisia on tiettävästi alle kymmenen. Mäkisalon mukaan heiltäkään ei olisi evätty siirtoa Suomessa.

Elinkaupan uhri kärsii monin tavoin

Maailmalla munuaissiirroista jopa 10 prosenttia kuuluu elinkaupan piiriin. Elinkauppaan liittyy vakavia ihmisoikeusrikkomuksia. Intiassa munuaisen luovuttaja saa keskimäärin 1 000 euroa palkkiota, kun ostaja maksaa siitä usein 25 000 euroa.

Joskus palkkiota ei makseta lainkaan tai vasta sitten, kun elinluovuttaja on rekrytoinut kaksi uutta luovuttajaa. Usein munuainen luovutetaan perheen velan takia.

Pakistanissa tehdyssä tutkimuksessa 90 prosenttia luovuttajista oli paperittomia siirtolaisia ja 70 prosenttia orjatyössä. Leikkauksiin liittyy riskejä, eikä luovuttajien terveydentilaa seurata. Elinkauppaan elimensä luovuttaneille koituu pitkäaikaisia terveyshaittoja eivätkä kaikki edes saa luvattua palkkiota. Usein myös köyhyys jatkuu entisellään.

Elinkauppa on kielletty kaikissa maissa lukuun ottamatta Irania. Lakia on kuitenkin kierretty monin tavoin myös Euroopassa ja sen lähialueilla. Turkissa on harjoitettu elinkauppaa, ja Kosovossa otettiin kiinni elinsiirtoja tehtaillut ryhmä vuonna 2008.

Euroopassa elinkauppaa on kuitenkin saatu kuriin kansainvälisillä sopimuksilla. Myös esimerkiksi Intia, Filippiinit ja Pakistan ovat rajoittaneet elinsiirtoja ulkomaalaisille.

Viime vuonna allekirjoitettiin Espanjassa elinkaupan kriminalisoiva sopimus, johon toistaiseksi puolet EU-maista ja myös Venäjä on liittynyt.

Pohjoismaiden elinvaihto toimii hyvin

Pohjoismaissa elinkaupan riskiä vähentää elinten lähettäminen maiden välillä. Sitä organisoi Scandiatransplant, jonka omistaa 10 elinsiirtosairaalaa. Yhteistyön avulla löydetään sekä akuuttipotilaille että jonossa oleville sopivia elimiä, kertoo Scandiatransplantin puheenjohtaja, professori Krister Höckerstedt.

Hänen mukaansa elinkauppaa ei ole todettu Pohjoismaissa. Sen sijaan esimerkiksi Saksasta on kantautunut uutisia, joiden mukaan elinsiirtoja on tehty rahakorvausta vastaan ulkomaalaisille ohittaen omien kansalaisten elinsiirtojonoja.

– Saksassa voidaan elinsiirtosairaaloissa tehdä yksityisesti siirtoja muutamalla prosentilla tapauksista, toisin kuin Pohjoismaissa. Tämä saattaa johtaa väärinkäytöksiin. 

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.