Mainos

Kansainväliset lasten huoltajuuskiistat kasvussa

Kansainväliset lasten huoltoriidat ovat lisääntyneet samalla kun suomalaiset perustavat perheitä eri maiden kansalaisten kanssa. Jos kiista ratkaistaan Suomessa, päätöksen saaminen kestää vähintään vuoden. Asianajaja Salme Sandström kertoo, että sosiaaliviranomaisten tekemän selvityksen saaminen vie aikaa, pääkaupunkiseudulla lähes vuoden. Jos käräjäoikeuden ratkaisusta valitetaan, prosessi voi viedä kaksikin vuotta. Koko tämän ajan lapsi joutuu elämään vanhempien ristiriitojen keskellä.

Lapsi puistossa

Huoltoriitoja käydään muun muassa Britannian, Yhdysvaltain, Espanjan, Kreikan, Venäjän ja Baltian maiden kansalaisten kanssa.
-Kun on kyse kansainvälisestä huoltajuusriidasta, vanhemmat ovat tavallistakin hermostuneempia, huomauttaa tutkija Kirsti Kurki-Suonio. Hän työskentelee Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Sandströmin mukaan vanhempien on tärkeä rauhoittaa tilanne niin, että päätökset tekevä tuomioistuin pääsee tutkimaan asiaa.
-Prosessi on henkisesti hyvin raskas lasten vanhemmille. Osa ei hyväksy käräjäoikeuden päätöstä, joten prosessi käydään hovioikeudessa uudelleen läpi. Selvittämätön tilanne on erityisen vaikea lapselle, Sandström sanoo.

Oikeuksista ajoissa selvää

Kurki-Suonio kehottaa ulkomaalaisen kanssa lapsia hankkivan tai jo hankkineen ottamaan selvää lasten huoltajuudesta.
-Olisi tärkeää, että kummallakin vanhemmalla olisi sama käsitys, kuka lapsen huoltaja on, tutkija katsoo. Suomessa tavallinen yhteishuoltajuus voi olla toisen vanhemman maassa tuntematon käsite. Avoliitossa syntynyt lapsi saattaa saada huoltajakseen vain äidin.
-Kansainvälisessä huoltajuusriidassa oikeudelliset kysymykset ovat niin mutkikkaita, että vanhemman kannattaa ottaa yhteyttä hyvään asianajajaan, Kurki-Suonio sanoo.

Kuka tekee päätökset?

Kurki-Suonion mukaan ensimmäinen tehtävä kansainvälisessä huoltoriidassa on selvittää viranomaisten kansainvälinen toimivalta. Jos lapsi on tosiasiallisesti asunut Suomessa yhtäjaksoisesti vuoden, toimivalta on suomalaisilla viranomaisilla. Tähän ei vaikuta esimerkiksi se, onko lapsella ollut oleskelulupaa. Jos suomalainen tuomioistuin ja sosiaalilautakunta ovat toimivaltaisia, riidassa sovelletaan Suomen lakia. Kurki-Suonio kehottaa kääntymään tuomioistuimen puoleen, sillä sen antamaa päätöstä on helpompi käyttää kansainvälisissä yhteyksissä kuin esimerkiksi sosiaalilautakunnan vahvistamaa sopimusta.

Suomi tunnustaa muiden päätökset

Kansainväliset sopimukset ovat ratkaisevassa asemassa, kun käsitellään kansainvälisiä huoltoriitoja. Tätä nykyä tärkein sopimus on Euroopan neuvoston sopimus. Sopimusvaltioissa tunnustetaan toisissa jäsenvaltioissa tehtävät ratkaisut lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Euroopan neuvoston ulkopuolisissa maissa suomalaisen ratkaisun merkitys riippuu näiden maiden kansallisesta lainsäädännöstä. Kurki-Suonion mukaan Suomessa yleensä tunnustetaan ulkomaiset lapsen huoltoa koskevat ratkaisut. Tunnustaminen ei kuitenkaan estä huoltoa koskevan ratkaisun muuttamista, jos asianosaisen valtion viranomaisella on asiassa kansainvälinen toimivalta.

Jos tilanne kärjistyy lapsen sieppaamiseen asti, Haagin lapsikaappaussopimusmaissa lapsi palautetaan tuomioistuimen päätöksellä lähes automaattisesti siihen maahan, jossa hänellä oli asuinpaikka ennen sieppausta. Palauttamispäätöksellä ei oteta kantaa siihen, kenelle lapsen huolto tulisi antaa. Tarkoitus on, että kaikki lapsen huoltoriidat käsitellään lapselle lähimmässä tuomioistuimessa. Näin turvataan lapsen asuinpaikkavaltion tuomioistuimen toimivalta.
(STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.