Mainos

Kansallinen allergiaohjelma vähättelee lasten oireita

Kansallisen allergiaohjelman tavoitteena on vähentää allergioiden määrää ja vakavuutta Suomessa.

Uusia hoitosuosituksia on toteutettu vuodesta 2008 alkaen. Kun aiemmin allerginen yritti välttää taudin aiheuttajaa, on uutena ideana siedätys. Vakaviin tapauksiin yritetään kiinnittää entistä enemmän huomiota, mutta lievien kohdalla siedätys on katsottu paremmaksi kuin esimerkiksi tiukat ruokavaliot.

Kaikki allergiat eivät kuitenkaan ole yhtä helpolla todettavissa. Pikkulapset jotka reagoivat ihollaan saavat edelleen asiallista hoitoa, mutta hitaammin reagoivat lapset ovat uusien hoitosuositusten puristuksessa ahtaalla.

Osa lapsista reagoi vasta muutaman päivän viiveellä suoliston kautta, ja nämä tapaukset jäävät usein lääkäreiltä huomiotta. Suolioireisten lasten vanhemmat kertovat kohdanneensa vähättelyä ja suoranaista ilkeyttä hoitohenkilökunnan taholta.

Vastasyntyneen kipuitku herätti muut vauvat

Riihimäkeläinen Anu Ruotsalainen kertoo 3-vuotiaan Essin elämän alkutaipaleesta, josta ruusuinen vauva-aika oli todella kaukana.

– Allergiaoireet alkoivat jo synnytyslaitoksella, henkilökunta halusi tuoda vauvan pian synnytyksen jälkeen viereen, kun sen huuto herätti kaikki muut lapset vauvalassa. Taukoamaton kipuhuuto alkoi siis jo synnytyssairaalasta lähtien.

Huuto ei helpottanut kotonakaan. Vanhemmat törmäsivät asenteeseen, josta monet muutkin allergisen lapsen vanhemmat kertovat, vähättelyyn:

– Ensimmäiset 3,5 kuukautta tyttö vain huusi kylmähikisenä ja tuskaisena. Neuvolassa meille sanottiin, että kyseessä on koliikki. Meille myös sanottiin että koska kyseessä on ensimmäinen lapsemme niin emme vain tiedä että lapset itkevät paljon.

Oireet pahenevat, apu löytyy

Ruotsalaisen perheen mukaan lapsen oireita ei otettu vakavasti. Päällepäin Essi näytti terveeltä, sillä hänen ihonsa ei reagoinut mitenkään. "Onneksi" oireet kuitenkin pahenivat:

– 4-kuisena Essi alkoi saada hengityskatkoksia, ja eräs ystävä vinkkasi että kyseessä saattaa olla refluksi. Sitten löysimme pätevän lastenlääkärin joka rupesi myös selvittämään mahdollisia allergioita refluksin taustalla. Me olemme todella onnekkaita kun olemme saaneet näin aikaisessa vaiheessa apua.

Unta 5 minuutin pätkissä

Vaikka pätevä lääkäri löytyi, eivät oireet ja kivut suinkaan hellittäneet hetkessä ja helpolla. Essi oireilee pääosin viiveellä suoliston kautta. Oireet tulevat 1-4 päivän päästä sopimattomasta ruoka-aineesta. Vatsakivut ovat niin kovia, että 3-vuotias kierii maassa tuskissaan.

Lisäksi Essillä on refluksioireilua eli ruoka nousee ylöspäin, hän ei siis välttämättä oksenna vaan ruoka jää kurkkuun. Oirelista on pitkä:

– Hän reagoi myös nukkumattomuudella, pahimmillaan jo vauvana nukkui vain 5-8 tuntia vuorokaudessa ja senkin 5-10 minuutin pätkissä. Nyt isompana edelleen valvotaan paljon jos ruokavalio ei ole kunnossa. Muita ruoka-aineista tulevia oireita ovat virtsa-aukon meneminen verelle pissan mukana tulevien allergeenien takia, perinteiset pyllynpalamiset ja nykyään tulee myös aistiyliherkkyyttä sekä ihottumiakin.

Pidetään lapsi hengissä

Vanhemmat ovat valvoneet öitä lapsen oloa kuunnellen. Anun mukaan he olivat huoltotiimi, jolla oli yksi tavoite: pitää lapsi hengissä.

– Vakavampia oireita meillä ovat hengityskatokset joita tulee epäsopivan ruoan jälkeen vasta toisena tai kolmantena päivänä ja siihen riittää se, että lapsi syö vaikkapa kolme karpaloa. Hengityskatkokset ovat todella pelottavia, Essi menee aivan veltoksi. Valvoimme silloin miehen kanssa yöt vuorotellen kuunnellen että tyttö hengittää.

Päiväkodin aloittaminen huolettaa

Essi on edelleen kotihoidossa. Äiti ei uskalla viedä tyttöä hoitoon, sillä hän pelkää että Essin ruokavalioon ei siellä kiinnitettäisi tarpeeksi huomiota. Allergiat aiheuttavat rikkonaisia öitä, ja Essi ei olisi äidin mukaan päiväkotikelpoinen niin väsyneenä kuin mitä silloin on.

Anu Ruotsalainen on myös huolissaan kansallisen allergiaohjelman pyrkimyksestä karsia ruokarajoitteita päiväkotien ruokalistoilta:

– Äitinä minua pelottaa tämä nykyinen allergiaohjelma että kaikkia pitää vaan siedättää, siedättää, siedättää. Mutta sitähän kaikki vastuulliset vanhemmat jo nyt tekevät! Eihän se ole sitä että puretaan kaikki kerralla pois, vaan sitä että annetaan puoli teelusikkaa kerrallaan yhtä ruoka-ainetta. Minulla on hurja pelko siitä että miten saamme ruokia lisättyä jos Essi menee päiväkotiin.

Siedätystä tehdään jo nyt

Huolestunut äiti purkaa tuntojaan päättäjiä kohtaan. Hänestä on outoa että siedätystä pidetään uutena hoitomuotona. Anun mukaan jokaisessa allergiaperheessä sitä tehdään muutenkin jatkuvasti. Uusia ruoka-aineita kokeillaan tasaisin väliajoin, ja toivotaan että ne sopivat.

– Allergisen lapsen vanhemmat hakisivat vaikka kuun taivaalta jos voisivat saada yhdenkin ruoka-aineen lisää. Mitä vanhemmaksi lapsi tulee niin huomaa että hän haluaisi syödä sitä mitä muutkin ja haluaisi maistella uusia ja paljon, ei mitään teelusikallisia. Minä en usko että kukaan äiti tai isä huvikseen rajoittaa lapsensa syömisiä, saa olla aika sadistinen jos tätä huvikseen tekee.

Lapsella on oikeus kivuttomaan elämään

Anun mielestä oikeus kivuttomaan elämään on myös lapsen perusoikeuksia. Hänen mukaansa olisi syytä ottaa huomioon myös ne lapset, jotka reagoivat viiveellä vakavasti.

– On hyvin pelottavaa, mihin suuntaan allergiaohjelma on menossa. Ymmärrän hyvin sen, että turhia ruokavalioita ei tulisi olla, mutta keskustelu kaipaisi vielä syvempää analyysiä ennen kuin tehdään hyvin mustavalkoisia päätöksiä. Minusta jokaisella lapsella on oikeus kivuttomaan lapsuuteen ja jos se voidaan saavuttaa oikealla ruokavaliolla, sitä ei tulisi estää, sillä se on periaatteessa allergisen lapsen lääkehoito. Ja kuka määrittelee lapsen kokemaa kipua? Kannattaa jokaisen aikuisen miettiä haluaisiko olla joka päivä mahakipuinen, tuskanhiessä ja yöllä kykenet nukkumaan 10-15 minuutin pätkissä.

Säästöä perheiden jaksamisen kustannuksella

Kansallisen allergiaohjelman yksi tavoite on myös säästää rahaa. Kelan tukea saa enää vain kaikkein vaikeimpiin allergioihin, joihin esimerkiksi Essin allergia ei enää Kelan mukaan lukeudu. Anu Ruotsalainen toivoisi tukea kaikkien allergisten lasten arkeen:

– Allergisten lasten vanhemmat tekevät koko ajan aivan järjetöntä työtä. He etsivät uusia ruokia, pitävät ruokapäiväkirjaa ja selviävät aivan uskomattoman rankasta arjesta. On hyvin loukkaavaa, että ihmiset vaan päättävät kriteerit siitä ketkä ovat enää allergisia, tuntematta oikeasti sitä taustaa mitä monet allergiaperheet elävät.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.