Mainos

Kansanedustaja puolustaa rokotelakialoitettaan: "Rokotekriitikoilta erittäin aggressiivista palautetta"

Keskustan kansanedustajan Mikko Kärnän lakialoite on herättänyt paljon keskustelua. Lakialoitteen mukaan lapsilisän nostaminen edellyttäisi vanhemmilta sitoutumista kansalliseen rokotusohjelmaan. Rokotteista keskusteltiin aamun Huomenta Suomessa.

Kansanedustaja Mikko Kärnä uskoo, että lakialoitteella on hyvät edellytykset mennä perustuslaillisesti läpi.

– Uskoisin, että tämä olisi perustuslaillisesti toteutettavissa, tässä ei puututa kenenkään yksilönvapauksiin millään tavalla, mutta lapsilisästä tehtäisiin vaastiikkeellista siten, että sen  saadakseen vanhempi joutuisi sitoutumaan kansallisen rokotusohjelman mukaisiin perusrokotteisiin.

– Meillä on myös muita vastikkeellisia sosiaalietuuksia tässä maassa.

Kärnä on sanonut, että rokottamatta jättämistä voisi verrata pahoinpitelyyn tai kuolemantuottamuksen yritykseen.

– Se voi olla rankka kuvaus, mutta pidän sitä täysin perusteltuna. On aivan selvää, että rokottamatta jäänyt lapsi on vakavassa vaarassa. Mikäli hän kuolee, vammautuu tai sairastuu vanhemman rokottamattomuuspäätöksen seurauksena niin kyllä näen, että vertaus on perusteltu.

Kärnä ei ole vielä päättänyt, millaista tuomiota hän esittää lakialoitteessa vertauksensa mukaisiin tilanteisiin.

– En ole tehnyt lopullista päätöstä, että miten lakialoitteessa asiaa esitän, mutta rikosoikeuden muihin tuomioihin verrattuna, tämä voisi olla enintään kaksi vuotta vankeutta tai sakkoa.

"Pseudotieteellinen keskustelu huolettaa"

Kärnää huolestuttaa, että Suomessa on alueita, joilla rokotekattavuus liikkuu 60 prosentin tienoilla.

– Olen pitkään seurannut rokotekeskustelua. En ole ollut asiassa aktiivinen, mutta nyt tämä Helsin Sanomien taannoin julkaisema uutinen herätti. Kun Suomessa alkaa olla alueita, joilla rokotekattavuus jopa alle 60 prosenttia, niin se on erittäin vakava asia. On vaikeaa seurata tilannetta, jossa mukatieteelliset, pseudotieteelliset näkemykset saavat alaa ja valtaavat tätä aluetta.

Lakialoitteesta saatu palaute on ollut monenkirjavaa.

– On tullut positiivista, on tullut tietysti negatiivista ja myös erittäin aggressiivista palautetta rokotekriitikoilta. Pidän tärkeänä, että nyt tästä asiasta käydään laajaa kansalaiskeskustelua ja osaltaan myös tätä kautta osoitetaan, että miten tärkeää rokottaminen on.

Vanhat pelot istuvat tiukassa

Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän puheenjohtaja Harri Saxen ei lähtisi rokotepakkoon. 

– Varmaan Kärnä on hyvällä asialla, mutta keinot on ehkä väärät. Tai itse en ole pakottamisen kannalla. Perinteisesti Skandinaviassa nämä kaikki rokotukset ovat olleet vapaaehtoisia, enkä lähtisi tästä luopumaan, Saksen toteaa.

Usein rokotekriittiset vanhemmat jättävät lapsensa rokottamatta, koska taustalla huoli rokotteen haittavaikutuksista.

– Näitä haittavaikutuksia on tutkittu hyvin paljon. Toki niitä on, mutta se kuinka usein niitä esiintyy, niin ne on hyvin pieniä. Vakavia haittavaikutuksia sattuu suunnilleen yksi miljoonaan. Lieviä haittavaikutuksia toki on, tavallisin niistä on paikallinen arkuus ja punoitus, joka häviää päivässä tai parissa, Saxen kertoo.

Hinkuyskärokotteeseen on aikoinaan liitetty neurologisia seuraamuksia, mutta Saxenin mukaan kyseisestä vanhasta rokotteesta on luovuttu ja tilalle on kehitetty uusi rokote.

– Nekin (neurologiset seuraamukset) olivat hyvin epäselviä ja harvinaisia. Tällä hetkellä on käytössä aivan erilainen komponenttirokote, Saxen sanoo.

Vanhoja pelkoja vaikeaa muuttaa

Vaikka rokotteet kehittyvät, istuvat pelot silti tiukassa.

– Ehkä näistä kaikkein hankalin on, kun joskus 80-luvulla esitettiin, että tuhka- tai vihurirokkorokote aiheuttaisi autismia. Se tutkimus julkaisiin Englannissa, se on vaikka kuinka moneen kertaan kumottu, ja se lehti on ottanut sen artikkelin pois verkosta, mutta edelleen siihen vedotaan.

Saxen muistuttaa, että rokotekriittiset ovat vain huolissaan lapsiensa terveydestä. 

Samalla hän kuitenkin kumoaa joidenkin rokotekriittisten vanhempien uskoja, joista yksi kuuluu seuraavasti: "Rokottamattomat lapset eivät sairastu, koska heidän immuunijärjestelmänsä on paremmassa kunnossa, kun sinne ei ole laitettu kaiken maailman sairauksia, alumiinia ja formaldehydiä".

– Se on kyllä ihan puppua. Sillä tavallahan ne epidemiat syntyy, että rokottamattomat lapset sairastuu.

Rokotteet ovat erilaisia esimerkiksi suojan keston suhteen.  

– On rokotteita, jotka antavat elinikäisen suojan, ja sitten esimerkiksi hinkuyskä ja influenssarokote antavat aika lyhytaikaisen suojan.

Suomessa ollaan tällä hetkellä rakentamassa rokotusrekisteriä.

– Vanhoista rokotteista, 2010 ja sitä aiemmista ei ole muuta tietoa kuin se neuvolakortti siellä jossain piirogin laatikossa.


Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.