Mainos

Kansanedustajan lahjominen kielletään

Kansanedustajien lahjominen kielletään, samoin kuin lahjusten ottaminen kansanedustajana. Suomi muuttaa virkarikoksia koskevaa lainsäädäntöä vastaamaan Euroopan neuvoston korruption vastaista sopimusta. Hallitus hyväksyi esityksen tänään ja se annetaan eduskunnalle huomenna.

Kansanedustajia koskevissa lahjussäännöissä rangaistavuuden edellytys on, että lahjonta heikentää luottamusta eduskunnan päätöksentekoon. Lahjussäännökset koskisivat myös kansanedustajaehdokkaita, samoin kuin ulkomaisten parlamenttien kuten EU-parlamentin jäseniä.

Esityksen käsittely on vienyt suunniteltua enemmän aikaa, sillä sääntöjen on pelätty johtavan korruptiosyytösten käyttöön vaaliaseena. Suomi on Saksan ja Itävallan ohella harvoja Euroopan maita, joissa kansanedustajia ei ole asetettu rikosoikeudellisesti vastuuseen edustajantoimessa vastaanotetuista lahjuksista.

Vaalirahoitus sallittu


Kansanedustajaa ei jatkossakaan rinnasteta virkamieheen. Hänen rikosoikeudellinen vastuunsa määritellään erikseen. Säännös tulee koskemaan vain selvästi moitittavia tekoja, eikä sen tarkoitus ole rajoittaa yhteydenpitoa valitsijoihin ja muihin sidosryhmiin. Rangaistavaa olisi pyytää lahjaa, lupausta tai vastaanottaa sellainen vastineeksi siitä, että kansanedustaja lupaa tai antaa ymmärtää toimivansa tietyllä tavalla. Säännös ei määrittele lahjaa tarkemmin; kyseessä voi olla taloudellinen tai aineeton etu kansanedustajalle tai hänen sukulaisilleen tai häntä lähellä olevalle yhteisölle.

Vaalikampanjan tukeminen tavanomaisella tavalla ei olisi rangaistavaa. Vaalirahoituksen julkisuudesta onkin jo säädetty erikseen ja rahoituksesta kerättiin ja julkistettiin tietoa ensimmäisen kerran kunnallisvaalien yhteydessä.

Myös ulkomaalaiset virkamiehet

Rikoslain virkamiehen määritelmää tarkennetaan, niin että se vastaa hallinto-oikeudessa käytettävää virkamiehen käsitettä. Virkamiehiin sovellettaisiin samoja rangaistussääntöjä kuin luottamustehtäviä hoitaviin tai julkista valtaa käyttäviin henkilöihin.

Rikosoikeudellinen virkavastuu tulee koskemaan myös ulkomaista virkamiestä, joka toimii Suomen alueella kansainvälisen sopimuksen tai muun kansainvälisen velvoitteen perusteella tarkastus-, tarkkailu- tai takaa-ajotehtävässä. Tämä koskisi esimerkiksi ruotsalaisia poliiseja, jotka Schengen-sopimuksen perusteella seuraavat epäiltyjä rikollisia Suomen rajan yli.

Suomi on hyväksynyt EN:n korruptiosopimuksen tammikuussa 1999, eikä tehnyt allekirjoittaessaan varaumia. Sopimus edellyttää, että allekirjoittaneet maat säätävät lait joilla tehdään kansanedustajien lahjominen ja lahjusten ottaminen kansanedustajilta rangaistavaksi.

Euroopan neuvoston korruptiosopimus tulee voimaan sen jälkeen kun 14 maata on ilmoittautunut sitoutuvansa siihen.

(STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.