Mainos

Kärsämäen paanukirkko vihittiin käyttöön

Viisi vuotta kestänyt rakennustyö Kärsämäen paanukirkolla huipentui tänään kirkon vihkimiseen juhlallisin menoin.

Kärsämäen uusi paanukirkko vihittiin käyttöön tänään Pohjois-Pohjanmaalla. Arkkitehti Anssi Lassilan suunnittelema moderni puukirkko koostuu kirkon sydämen muodostavasta hirsikehikosta, jota kiertää haapapaanuista tehty tervattu vaippa. Sekä kirkko että sen kalusteet, tekstiilit ja ehtoollisvälineet on tehty käsityönä.

Kirkko on pystytetty Pyhäjoen rannalle paikalle, josta Kärsämäen vanha kirkko purettiin vuonna 1841. Rakennustyö kesti viisi vuotta. Hanke sai rahoitusta Euroopan unionin aluekehitysrahastolta. Päätukijana on toiminut UPM.

Paanukirkko on rakennettu mahdollisimman pitkälle perinteisiä 1700-luvun työmenetelmiä käyttäen ilman koneita, sähköä ja betonia. Kirkon rakentamisessa oli apuna perinnerakentamisen ammattilaisten lisäksi Kärsämäen kylän talkoolaiset. He valmistivat muun muassa käsin veistämällä 52 000 haapapuista lohkopaanua kirkkoa ympäröivään paanuvaippaan.

Kirkko tuli keväällä toiselle sijalle Nordic Timber Councilin eli pohjoismaisen puutuoteteollisuuden yhteisen markkinointiviestintää hoitavan organisaation ja Building Europe -lehden järjestämässä kilpailussa, jossa etsittiin Euroopan kauneinta puujulkisivua.

Kilpailun tuomaristo kuvaili Kärsämäen kirkkoa äärimmäisen elegantiksi puurakennukseksi ja kertoi sen olevan harvinainen puurakentamisen taiteen esimerkki. Jatkossa Kärsämäen paanukirkko toimii ympäri vuoden jumalanpalveluskirkkona ja kirkollisissa toimituksissa. Se palvelee myös vieraita hiljentymiskirkkona. Syksyllä paanukirkko edustaa Venetsiassa Italiassa suomalaista puuarkkitehtuuria.

Paanukirkon vihkimisen toimitti Oulun piispa Samuel Salmi. Valtiovallan tervehdyksen juhlaan toi eduskunnan puhemies Paavo Lipponen, joka kuvaili kirkkoa suomalaisen työn ja hengen voiman näytöksi. Juhlapuheessaan Lipponen kiitteli Pohjois-Pohjanmaan seudullista ja alueellista yhteistyötä ja viittasi EU:n aluepolitiikkaan.

-Yhtenäisen tukialueen säilyttäminen mahdollisimman korkein tukitasoin on Suomen tavoitteena alkavissa neuvotteluissa EU:n seuraavasta rahoituskaudesta. Vaikka Suomi joutuu sopeutumaan unionin laajentumiseen ja hyväksymään nettomaksaja-aseman, on välttämätöntä turvata tulevaisuuden näköala vaikeimmille alueille, hän selitti.

(MTV3-STT)

(Kymmenen uutiset 25.07.2004)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.