Mainos

Karuja kertomuksia perhekodeista: Suljettiin putkaan, kunnes mustelmat häipyivät

Toistuvaan väkivaltaan sijaishuollossa ei puututtu ja sosiaaliviranomaisten keskuudessa sitä jopa salailtiin, kertoo 80-luvulla Muhoksen perhekodissa sijoitettuna ollut Toni Mäkinen STT:lle. 

-Kun kerroin sosiaaliviranomaisille hakkaamisesta perhekodissa, he sanoivat kerta toisensa jälkeen, ettei niin voi tapahtua, vaikka pahoinpitelystä oli näkyviä jälkiä. Joskus perhekodissa suljettiin putkaan, jotta mustelmat ehtisivät häipyä ennen kun pääsen kertomaan tapahtumista. 

Mäkinen on yksi huostaanotetuista, jotka ovat kertoneet kokemuksensa tutkimukseen lastensuojelun sijaishuollon epäkohdista vuosina 1937-1983. Tutkimus on toiminut taustana päätökselle esittää valtiollinen anteeksipyyntö sijaishuollossa kaltoinkohdelluille.

Anteeksipyynnön esittää sunnuntaina perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.).  
 

Lääkitsemistä ja henkistä väkivaltaa  

Mäkinen otettiin huostaan 80-luvun alussa 11-vuotiaana. Ennen sijoitusta Muhokselle häntä hoidettiin eri mielenterveysosastoilla, vaikka mielenterveysongelmia ei ollut todettu, Mäkinen kertoo.  

-Kaikissa papereissa, joita olen nähnyt jälkeenpäin, sanotaan, ettei mielenterveydessäni ole mitään vikaa.  

Osastoilla hänet lääkittiin toistuvasti toimintakyvyttömäksi erilaisilla rauhoittavilla ja mielialalääkkeillä.  

-Lääkkeestä, jota annettiin, siitä tulee sellainen viiden sentin askel ja kuola valui suupielestä.  

Fyysisen väkivallan ja lääkitsemisen lisäksi Mäkinen sanoo, että laiminlyönti oli väheksymistä ja mitätöintiä. 

-Sanottiin, että sinä et ole mitään. Unohda mitä olit ennen, me muovaamme sinusta sellaisen kuin me haluamme. 

Mäkinen sanoo, ettei ole katkera tai syytä ketään siitä, mitä kohtasi sijoitusvuosinaan.  

-Säälin heitä, jotka käyttivät valtaa väärin, mutta en syytä tai odota heiltä anteeksipyyntöä. Jos valtiovallan anteeksipyyntö tulee sydämestä, otan sen vastaan.  

Eduskunnan kyselytunnilla vaadittiin hallitukselta rahallista korvausta kaltoinkohtelua kokeneille. Mäkisestä rahallinen korvaus tuntuu ristiriitaiselta.  

-Onhan se kiva, jos on vähän hiluja taskussa, mutta se tuntuu samalla siltä, että joku haluaa ostaa minut tyytyväiseksi ja hiljaiseksi. Vaikka saisi 20 000 euroa käteen, se ei poista sitä, että on lyöty ja nöyryytetty.  

Osalle anteeksipyyntö pelkkiä sanoja  

  
Professori Pirjo Markkolan johtamassa tutkimuksessa haastateltiin lähes kolmeasataa ihmistä, jotka olivat lapsina sijoitettuna laitoksiin tai sijaiskoteihin.  

Markkolan mukaan vakavimmat laiminlyönnit olivat hyvin karkeaa ja pitkäkestoista fyysistä ja henkistä väkivaltaa sekä seksuaalista hyväksikäyttöä.  

Haastattelujen lisäksi käytiin läpi aikalaisasiakirjoja, kuten lainsäädäntöä ja kunnille annettuja ohjeita. Niissä lasten pahoinpitely oli selvästi kielletty, Markkola sanoo.  

Sen sijaan asiakirjoista välittyi Markkolan mukaan selvästi valvonnan puutteellisuus tai sen puuttuminen kokonaan.  

-Laitokset olivat syrjäisissä paikoissa ja suljettuja yhteisöjä. Sijaisperheissä ei ehkä käyty koskaan.  

Markkolan mukaan osalle valtiollinen anteeksipyyntö on hyvin tärkeä.  

-Osalle on tärkeää, että vääryydet on tunnistettu ja että tunnustetaan se, ettei ole lapsen syytä, että häntä on kohdeltu kaltoin. Osalle se on pelkkiä sanoja. 

Markkola pitää anteeksipyyntöä tärkeänä yhteiskunnallisena eleenä.  

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.