Mainos

Kaski roihusi Kolilla - muilta makkaratuletkin kielletty

Metsäpalovaroitus on voimassa lähes koko maassa, mutta Metsähallitus nautiskeli torstaina polttamalla kaskea Kolin kansallispuistossa rutikuivassa maastossa.

Kaskisavut roihusivat helteen keskellä kovalla voimalla vain reilun kilometrin päässä Kolin huipulta. Metsää poltettiin noin puoli hehtaaria ja tuulesta riippuen poltettavaa riittää alkuiltaan saakka.

Sade esti viime kesänä

Kaskettava kohde on istutuskuusikko, jonka puusto on kaadettu polttamista varten kuivumaan kolme vuotta sitten.

– Tämä on vuonna 2011 kaadettu lehtimetsäkaski, joka jäi viime kesänä polttamatta sateiden vuoksi. Nyt säät ovat olleet kaskeamisen kannalta suotuisat ja polttoon päästiin, iloitsi Metsähallituksen suunnittelija Arto Saari keskellä tulikuumaa työmaata.

Valkoisiin perinneasuihin pukeutuneet polttajat manailivat kuitenkin kituliasta palamista.

– Kaski palaa parhaiten kun metsäpalovaroitus on ollut voimassa vähintään viikon, mieluummin kaksi.

Arto Saari vakuutti, että tuli ei karkaa naapurin metsään.

– Minulle tämä on ensimmäinen kaskenpoltto, mutta onhan tässä kokeneita ammattilaisia mukana, Saari vakuutti

"Vähän huono esimerkki"

Metsähallitus oli tehnyt kasken poltosta ennakkoon ilmoituksen paloviranomaisille. Pelastuslaissa metsäalan ammattilaisille sellainen sallitaan.

Valmiuspäällikkö Markus Viitaniemi Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta ei ollut kuitenkaan kovin innostunut kaskenpolton ajankohdasta.

– Kyllä sitä on täällä paloasemalla vähän ihmetelty. Heillä on toki luvat polttamiseen, mutta ei tämä ole kovin hyvä esimerkki kansalaisille, Viitaniemi muotoili diplomaattisesti.

Tavallinen kansalainen ei saa nyt tehdä edes makkaranpaistotulia. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella on ollut viikon aikana useita maastopaloja, mutta vakavammilta tuhoilta on toistaiseksi säästytty.

– Toivotaan parasta ja pelätään pahinta. Kuivuuden on ennustettu jatkuvan vielä pitkään, Viitaniemi murehtii.

Kaskenpolttotaito hiipuu

Kaskeamiseen kuuluu monia vaiheita, joista erityisesti poltto vaatii paljon työvoimaa. Lähiseudun asukkaita olikin kutsuttu Kolille avustamaan polttotöissä, mutta vain muutamia uskaltautui tositoimiin. Juuasta tullut Helmi Ruokolainen oli paikalla oppiakseen kaskeamisen taidon.

– Toivottavasti saan apulaisia ja voin polttaa tällaisen samanlaisen pläntin. Istutan siihen sitten ahomansikkaa, naurista ja ruista, Ruokolainen suunnitteli innokkaasti savumeren keskellä.

Nuorempana Ruokolainen oli ollut monta kertaa metsäpaloja sammuttamassa, mutta Kolilla hän ei ollut huolissaan tulen karkaamisesta.

– Ei tämä mihinkään tästä karkaa, ammattimiehiä nämä ovat, Ruokolainen arvioi.

Naurista ja ruista kasvamaan

Kaskenpolton yhteydessä puustoon sitoutuneet ravinteet vapautuvat viljelyskasvien käyttöön. Kaskesta saatu vilja oli aikoinaan tärkeää ravintoa varsinkin Itä-Suomen väestölle.

Nykyisin Kolin kansallispuiston kaskenpolton tarkoituksena on ylläpitää kaskikulttuurin muokkaamaa perinnemaisemaa ja säilyttää vanhoja työtapoja.

Kasken jäähdyttyä alueelle "töpeksitään" kasvamaan kaskinaurista ja myöhemmin syksyllä kylvetään kaskiruis. Sato korjataan ja Kolin kansallispuiston kaskirukiista on perinteisesti leivottu kaskiruisleipää, jolla on päästy herkuttelemaan monissa tilaisuuksissa.

Sadonkorjuun jälkeen kaskialue voidaan jättää metsittymään tai ottaa laitumeksi. Ajan myötä kaskialoista kehittyy valoisia kaskikoivikoita.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.