Mainos

Kasvi ja Penny: Jyrkkä ei Natolle

MTV Uutisten viimeisessä Matkalla Brysseliin –eurovaalitentissä ehdokkaat sanoivat Natolle jyrkästi "ei". Eurovaaliehdokkaat Jyrki Kasvi (vihr.) ja Kaisa Penny (sd.) keskustelivat myös kybersodasta ja innovaatioista.

Kaisa Pennyn mielestä Nato ei tuo lisäarvoa Suomen turvallisuuteen.

– Meillä on EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja sitä kautta meillä on solidaarisuuslausekkeet ja niin sanotut turvatakuut EU:n kautta, sanoo Penny.

Hänelle riittää puolustusvoimien yhteistyö Naton ja Ruotsin kanssa.

– En myöskään näe, että Nato-jäsenyys karsisi meidän puolustusbudjettiamme, Penny sanoo.

Jyrki Kasvi painottaa myös eurooppalaista yhteistyötä.

– Naton ongelma on se, että se on hyvin Yhdysvallat-vetoinen. Eurooppa ei voi loputtomasti luottaa siihen, että aina kun täällä on hätä, Setä Samuli tulee apuun kun me huudamme, toteaa Kasvi.

Ukrainan kriisissä Venäjän informaatiosota on Kasvin mielestä sotkenut eurooppalaista keskustelua.

– Venäjä on saavuttanut viestintäsodalla juuri haluamansa. Se on sotkenut länsimaista keskustelua. Kukaan ei oikeastaan tiedä mikä on totta ja mikä ei. Se on ollut tavoitteena, koska silloin ei voida käydä demokraattisisissa maissa julkista keskustelua – päätöksenteko joudutaan tekemään luulojen ja väitteiden perusteella, Kasvi sanoo.

Penny muistuttaa, että keskustelu poukkoilee myös maiden sisällä.

– Ranskassa Marine Le Pen haluaa, että Venäjän kanssa tehtäisiin yhteistyötä ja sotilasliitto, sen sijaan että oltaisiin Natossa tai tehtäisiin eurooppalaista yhteistyötä.

Elvytys elvyttäisi myös demareita

Eurovaaleissa sosialisteille ennustetaan vaalivoittoa, mutta Suomessa SDP:n kannatus on romahtanut. YLE:n kyselyssä SDP:n eurovaalikannatus jäi 13,8 prosenttiin.

Euroopan demarinuorten puheenjohtaja Kaisa Penny arvelee, että kannatusta on nakertanut hallitusvastuu ja erilaiset painotukset politiikassa. Elvytys on ollut hänen mukaansa muualla Euroopassa iso teema.

-Eurooppalaisessa sosdem-liikkeessä me olemme puhuneet paljon pidempään kasvusta ja työllisyydestä ja jätetty esimerkiksi valtion velkakehitys toissijaiseksi. Siihen palataan, vasta kun kasvu on saatu käyntiin.

-Luulen, että Suomessakin sosiaalidemokrattinen puolue on vahvasti herännyt tähän viimeisen puolen vuoden aikana, mutta se ei ehkä ihan vielä riitä.

Innovaatiot jäävät puolitiehen

Suomessa torstaina vieraillut talousnobelisti Edmund Phelps halusi ravistella käsityksiämme innovatiivisuudesta. Phelpsin mielestä innovatiivisuus katosi Euroopasta jo noin sata vuotta sitten.

-Jos Linuxia ja erityisesti tapaa, jolla sitä tehtiin, ei voi kutsua innovaatioksi, niin mitä voi, ihmettelee Kasvi.

Hän myöntää kuitenkin, että teknologiaa sovelletaan Euroopassa veltosti.

-On totta, että käytämme vain murto-osa potentiaalista.

-Meidän innovaatiojärjestelmämme ongelma on se,  että siinä vaiheessa, kun meidän pitäisi muuttaa hieno projekti tuotteiksi, se ei onnistu.

Kasvi epäilee, että EU:n jättimäisessä 87 miljardin euron Horizon 2020 –tutkimus- ja kehityshankkeessakin keskitytään liikaa tekniikkaan. Esimerkkinä hän mainitsee robotiikkaa koskevat hankkeet

-Huomasin kauhukseni, että siellä tuetaan teknologian tutkimusta mutta esimerkiksi sosiaalisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten tutkimusta ei ole mukana siinä.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.