Mainos

Katastrofeihin varautuminen säästää rahaa ja ihmishenkiä

Hallituksen ulkopoliittinen ministerivaliokunta on lykännyt päätöstä Suomen osallistumisesta Keski-Afrikan rauhanturvaoperaatioon. Valiokunta haluaa vielä lisäselvityksiä Suomesta lähetettävien sotilaiden määrästä ja tehtävistä.

Euroopan unioni suunnittelee lähettävänsä alueelle enintään tuhat sotilasta. Suomessa vierailevan YK:n pääsihteerin erityisedustajan mukaan Keski-Afrikan tilanteen vakauttaminen on haastava tehtävä.

- Köyhyyden, sosiaalisen epävakauden ja instituutioiden puutteen yhdistelmä on kielteinen ja vaarallinen sekoitus. Tehtävä on haasteellinen. Monetkaan eivät tunne alueen olosuhteita. Haasteellinen, mutta myös palkitseva tehtävä, arvioi YK:n pääsihteerin erityisedustaja Margareta Wahlström MTV Uutisten haastattelussa.

Wahlström kuitenkin muistuttaa, ettei Keski-Afrikan kriisi varsinaisesti kuulu hänen toimenkuvaansa katastrofien aiheuttamien riskien vähentämiseen erikoistuneena YK:n pääsihteerin erityisedustajana.

Afrikan mantereella kriisejä on käynnissä lukematon määrä. Wahlströmin mukaan niihin ei ole nopeita ratkaisuja.

- Ne vaativat kansainvälistä puuttumista, poliittista huomiota ja resursseja. Pitää luottaa siihen, että onnistumme. Muita vaihtoehtoja ei ole, sanoo Wahlström.

Luonnonkatastrofit yleistyvät

Tehtäväänsä katastrofien aiheuttamien riskien vähentäjänä Wahlström ei pidä mahdottomana.

- Se on toteutettavissa oleva tehtävä. Se vaatii kuitenkin uudenlaista ajattelutapaa. Yleensä luonnonkatastrofeihin reagoidaan sen jälkeen, kun ne ovat tapahtuneet. Pitäisi miettiä myös tulevaisuudessa tapahtuvia kriisejä. Mitä voimme tehdä lievittääksemme kriisien seurauksia jo etukäteen, pohtii Wahlström.

Wahlström ottaa esimerkiksi Filippiinien taifuunin. Tuhot olisivat voineet olla vieläkin suuremmat, ellei ennakkovarautumista olisi ollut.

- Joillakin alueilla Filippiineillä viranomaiset ovat jo kauan työskennelleet riskien vähentämisen parissa. Näillä alueilla riskit olivat tiedossa ja evakuointi onnistui 100-prosenttisesti. Ihmishenkiä ei menetetty, vaikka talot tuhoutuivat. Taclobanin alueella ei oltu varauduttu ja tuhot olivat huomattavasti pahemmat.

Wahlström muistuttaa, että erilaisten katastrofien määrä tulee lisääntymään koko ajan ja ennakkovarautumisen merkitys kasvaa.

- Uuden-Seelannin maanjäristykset, Australian kuivuus, tulvat eri puolilla Eurooppaa, Fukusima, Sandy-myrsky. Emme tarvitse enää lisätodisteita siitä, että luonnonkatastrofit yleistyvät.

Pohjoismaiden esimerkki tärkeä

Margareta Wahlströmin mielestä Pohjoismailla on tärkeä edelläkävijän rooli, vaikka täällä katastrofien mittasuhteet ovat toistaiseksi olleet pienempiä.

- Kyllä ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat täälläkin, vaikkei megatuhoja olekaan koettu. Esimerkiksi monilla alueilla viranomaiset joutuvat jo varautumaan yleistyviin tulviin ja metsäpalotkin ovat lisääntyneet. Pohjoismaat voivat olla varautumisen edelläkävijöitä ja näyttää muille mallia. Intian valtameren tsunami herätti meillä kriisitietoisuuden.

Wahlströmin mukaan monissa maissa on jo tehty hyviä varautumissuunnitelmia, vaikka parannettavaa on vielä paljon.

- Se, ettei mitenkään varaudu, on huono esimerkki ja niitä riittää. Monissa maissa tämän hetken taloudellinen kriisi vie kaiken huomion. Jo vähäinenkin varautuminen on tyhjää parempi. Sillä säästetään rahaa ja ihmishenkiä. Hyvä esimerkki on Vietnam, joka on maailman ainoa maa, jossa ennakkovarautuminen katastrofeihin on kirjattu lainsäädäntöön.

 

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.