Mainos

Kauppa investoi Imatralle kymmeniä miljoonia - "Ei näitä venäläisille tehdä"

Imatran seudulla tehdään Suomen suurimpia kaupan liikepaikkainvestointeja tänä vuonna vaikka venäläismatkailijoiden määrä ja ostovoima eivät näytä kasvavan nopeasti.

Tuorempien tilastojen mukaaan liikenne tulee laskemaan kaakkoisrajalla vuoden ensimmäisellä kolmanneksella 25-35 prosenttia raja-asemasta riippuen. Siitä huolimatta vasara paukkuu Imatralla.

Etelä-Karjalan osuuskauppa investoi Imatran uuteen Prismaan 36 miljoonaa euroa. Se on harvinaista kun kauppa muualla maassa on jäädyttänyt lähes kaiken rakentamisen.

- Tämä on iso hanke Suomessa ja meille erittäin iso, vakuuttaa Imatran Prisman johtaja Jari Antikainen.

Prisma avataan syyskuussa, mutta investointipäätös tehtiin muutama vuosi sitten kun venäläisten ostosmatkailu Suomeen räjähti kasvuun.

- Jos tänä päivänä pitäisi päättää tämän investoinnin tekemisestä niin tehtäisiinkö se?

- Kyllä se tehtäisiin.

Jopa 50 uutta työpaikkaa

Muutaman kilometrin päässä Prismasta lähes raja-aseman kainalossa Kesko rakentaa uutta rautakauppaa. Keskikokoinen K-rauta avataan Keskon ilmoituksen mukaan loppusyksyllä.

Uusia kaupan alan työpaikkoja näihin kahteen yksikköön syntyy yhteensä viitisenkymmentä. Prismaan 40 ja K-rautaan kymmenkunta. Se on paljon nykyisessä markkinatilanteessa ja Imatran kokoisella talousalueella.

Kumpikin kaupparyhmä kuitenkin kiistää pontevasti, että investoinnit olisi suunniteltu venäläisten varaan.

- Investointi olisi tehty joka tapauksessa riippumatta rajaliikenteen kehityksestä, vakuuttaa K-rauta Suomen ketjujohtaja Virpi Viinikainen.

- Venäläiset on tervetullut lisä, mutta tämä tehdään eteläkarjalaisille omistajille ja asiakkaille, Antikainen muotoilee.

Venäläisten tarpeet huomioidaan

Viinikainen myöntää, että uudessa K-raudassa toki panostetaan venäläisasiakkaisiin. Osa myyjistä puhuu venäjää natiivitasolla ja myös tuotetarjontaa on mietitty.

- Venäläiset vat kiinnostuneet erityisesti maaleista, sisustustarvikkeista, työkaluista ja pienemmistä rakennustarvikkeista, Viinikainen listaa.

Keskon uusi kauppapaikka on myös silmiinpistävän keskeisellä paikalla Imatran raja-asemalta tulevan tien ja kuutostien risteyksessä. Paikka on rajanylittäjien kannalta ihanteellisessa paikassa 10 kilometrin päässä rajalta.

- Toki meitäkin harmittaa venäläisten ostosmatkailun hiipuminen, Viinikainen suostuu lopulta tunnustamaan.

10 miljoonaa tiukalla

Imatran raja-asemalla oli aamulla hyvin rauhallista. Kaakkois-Suomen rajavartioston eilisiltaan päivitetyt tilastot kertovat, että liikenne on vähentynyt itärajalla noin kolmanneksen viime vuodesta. Piristymisväitteitä on vaikea todistaa.

- Rajaliikenne ei varsinaisesti ole vilkastunut. Ehkä voidaan paremminkin puhua, että rajaliikenteen lasku on hidastunut, vahvistaa Imatran raja-aseman päällikkö, kapteeni Ilkka Tuomikko Kaakkois-Suomen rajavartiostosta.

Nykyvauhdilla rajanylityksissä ei päästä tänä vuonna 10 miljoonaan. Huhtikuun loppuun mennessä, vuoden ensimmäisellä kolmanneksella itärajan ylityksiä kertyy alle kolme miljoonaa.

Vuonna 2014 rajan ylitti 11,4 miljoonaa matkustajaa. Sekin oli 12 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2013.

- Kymmeneen miljoonaan pääsy tekee tiukkaa, mutta odotamme, että liikenne vilkastuu kesää kohti, Tuomikko arvioi.

Kesä ratkaiseva erikoisliikkeille

Jos matkustajamäärä jää alle 10 miljoonaan, sillä on kaupalle iso merkitys. Jo nyt esimerkiksi Imatran pienillä erikoisliikkeillä on tiukkaa.

- Toisille se on ollut jopa hyvinkin kohtalokasta, että on meillä tässä yrityksiä kaatunut ja monet kiikkuu vaakalaudalla. Moni odottaa kesältä varmasti aika paljon ja päättää sitten pystyykö jatkamaan toimintaa, kertoo toiminnanjohtaja Liisa Marsio Imatran kaupunkikeskusta -yhdistyksestä.

Marsion mukaan alkuvuosi oli Imatralla täysin kuollut.

- Nyt sentään on muutama bussi liikkeellä, silloin ei ollut yhtään. On tämä vähän vilkkaampaa kuin kaksi kuukautta sitten, mutta ehkä vain pyrähdys.

Osa yrittäjistä hämmentyi

Venäläisten asiakkaiden raju lisääntyminen tuli muutama vuosi sitten monelle kauppiaalle yllättäen. Asian eteen ei tarvinnut juuri ponnistella.

- Siitä otettiin tietenkin kaikki irti. Tuskin kukaan laittoi kuitenkaan munia yhteen koriin, mutta nyt osa on venäläisten kadottua hätää kärsimässä, Marsio linjaa.

Kauppaketjujen isot investoinnit kuutostien varteen eivät ole Marsion mukaan keskustan yrityksiltä pois.

- Toki toivomme esimerkiksi kaupungilta investointeja myös tänne keskustaan. Osa yrittäjistä saattaa myös siirtyä keskustasta Prismaan.

Paikat kiiltää, palvelu pelaa

Raja-asemien rakennushankkeet on saatu valmiiksi alkuvuoden aikana. Rajan infra on nyt modernissa kunnossa ja rajanylittäjiä hemmotellaan hyvillä palveluilla.

Kapasiteettia olisi nyt riittävästi ja henkilöstöä sopivasti. Vuoden vaihteessa rajavartiosto varautui tilannearviossaan selvästi suurempaan matkustajamäärään kuin lopulta toteutui. Siinä saattoi havaita jopa ylimiehityksen makua.

Mutta ostosmatkailun huippuvuosina rajan väki teki hommia hiki hatussa.

- Vuosia tehtiin töitä ulkopuolisella tuella. Sitä tuli omilta vartiostoilta sekä Pohjois-Karjalan ja Kainuun rajavartiostoista. Tässä liikennemäärässä pärjätään nyt omalla väellä, Tuomikko huomauttaa. 

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.