Mainos

Kaupunkieläimet hämmentävät ihmisiä

Helsingissä pelastuslaitos on joutunut suorittamaan tänä vuonna jo reilut kolmesataa eläimenpelastustehtävää. Koko maassa eläimiä oli tämän kuun puoleenväliin mennessä pelastettu noin tuhat.

Kaupungeissa omine nokkineen majailevat villit eläimet hämmentävät ihmisiä. Hätäkeskus saa päivittäin hätääntyneitä puheluita, sillä kaupunkilaiset ovat huolissaan eläinten hyvinvoinnista.

- Avunpyyntöjen lukumäärä kasvanut, mikä johtuu osaltaan siitä, että kaupunki-ihmiset ovat etääntyneet luonnosta, sanoo koulutusjohtaja Jussi Seppä sisäministeriön pelastusosastolta.

Pelastusviranomaisten mukaan ihmiset soittavat hätäkeskukseen myös silloin, kun he voisivat itse auttaa eläintä.

- Pelastuslaitos saa kesällä päivittäin muutamia soittoja eläinten kiipeleistä, joihin ei ole aihetta puuttua, kertoo eläinpelastusvastaava, ylipalomies Vesa Nurminen Helsingin pelastuslaitokselta.

Nurminen kertoo, että parvekkeen kaiteella istuva huuhkaja saattaa olla soiton syy, vaikka kaupungin katselu kattojen yllä on ihan normaali city-huuhkajan tapa. Ihmisiä huolestuttavat myös lokinpoikaset. Poikaset lähtevät Nurmisen mukaan pihoilta omine aikoineen, kun ne ovat siihen valmiita.

Sukeltajat pelastavat eläimen vedestä

Tänä vuonna heinäkuun puoliväliin mennessä Suomen pelastuslaitokset olivat käyneet pelastamassa eläimen pinteestä miltei tuhat kertaa. Tehtävistä kolmasosa oli Helsingin alueella.

Hälytyksistä noin sata liittyi eläimen pelastamiseen vedestä. Pelastuslaitoksen sukeltajat pelastivat kesäkuussa Leppävirralla kanavasta sorsanpoikaset. Pikkusorsat olivat joutuneet uimaan vastavirtaan jo monta päivää.

Toukokuussa pelastuslaitos sai puhelun, kun Heinävedellä putosi kanavaan isokokoinen rottweiler juostuaan linnun perässä. Pudotus oli neljä metriä.

Talvisin pelastuslaitosta työllistävät jäihin pudonneet eläimet. Usein jäihin vajoaa hirvi.

Eläintehtäviin mennään harvoin kiireesti

- Ihmisen pelastaminen menee aina eläimen pelastamisen edelle, eivätkä eläintehtävät ole yleensä kiireisiä, sanoo neuvotteleva virkamies Olli Lopmeri sisäministeriön pelastusosastolta.

Talvella hevosen jäihin putoaminen tai eläinsuojapalot ovat Lopmeren mukaan kiireellisimpiä.

Sisäministeriö ei anna suosituksia siitä, miten eläimenpelastustehtävät pitää hoitaa, vaan käytännöt ovat muotoutuneet eri palokunnissa. Eläinten käsittelyyn tulipalossa annetaan kuitenkin koulutus.

- Suuria eläimenpelastustehtäviä, kuten navettapaloja, varten järjestetään koulutusta. Kaupunkipojat ei välttämättä tiedä, miten villiintynyt sonni tai flegmaattinen lehmä ohjataan pois palavasta navetasta, Seppä sanoo.

Kissan jumiutuminen puuhun yleistä

Kotieläimistä eniten pelastetaan kissoja. Nurmisen mukaan kissa saa maukua puussa kolme päivää, jos pakkasta ei ole paljon. Yleensä nälkä ajaa kissan puusta. Aika ajoin kissoja ja koiria tulee alas myös ikkunoista.

Kaupungin piilopaikoista löytyy karanneita iguaaneja, papukaijoja ja käärmeitä. Aina niiden omistajista ei ole tietoa.

Nurmisen arvion mukaan pääkaupunkiseudulla pelastetuista eläimistä 70 prosenttia oli luonnonvaraisia lintuja,10 prosenttia kotieläimiä ja 10 prosenttia matelijoita.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.