Mainos

Kekkonen arvostetuin presidentti

Tavallisille suomalaisille Urho Kekkonen on kaikkien aikojen paras päämies. Tämä selviää Aamulehden teettämästä mielipidemittauksesta, jossa Kekkonen jätti kauas taakseen edeltäjänsä ja seuraajansa.

Suomen Gallup haastatteli 15.- 21. elokuuta tuhatta suomalaista puhelimitse. Näiltä kysyttiin mm. sitä, ketä kolmea Suomen presidenteistä he arvostavat eniten. Vastaajista 72 prosenttia nosti Kekkosen tämän kolmikon joukkoon. Toiseksi tuli Mauno Koivisto, jonka 44 prosenttia nosti arvostetuimpien joukkoon. Kolmas oli C.G.E. Mannerheim 36 prosentin osuudella. Nykyinen presidentti Tarja Halonen ylsi neljänneksi ja häntä seurasivat J.K. Paasikivi ja Martti Ahtisaari.

Kekkosesta vastaajilla oli hyvä kuva. Valtaosan mielestä hän oli isänmaallinen ja turvasi toiminnallaan Suomen itsenäisyyden. Moni muistaa hänet myös vallanhaluisena poliittisena pelurina, mutta se ei näytä juuri haittaavaan. Vain harvan mielestä hän myötäili liikaa Neuvostoliittoa.

Yli puolet piti Kekkosen suurimpana saavutuksena YYA-sopimuksen solmimista ja hyvien suhteiden takaamista Neuvostoliiton kanssa. Toiseksi suurimpana saavutuksena pidettiin ETYK-huippukokouksen hankkimista Suomelle.

Halonen Kekkosen haudalla

Kekkosen syntymän 100-vuotisjuhlaa juhlittiin

Parituhatpäinen yleisöjoukko oli saapunut seuraamaan presidentti Urho Kekkosen muistomerkin paljastustilaisuutta Hakasalmen puistoon Helsinkiin puolilta päivin. Taiteilija Pekka Jylhän Lähde-teoksen paljasti tasavallan presidentti Tarja Halonen.

Mieskuoroesitysten ryydittämän juhlatilaisuuden kutsuvieraiden joukossa olivat tasavallan presidentin puolison, valiokuntaneuvos Pentti Arajärven sekä lukuisten hallituksen ja eduskunnan jäsenten lisäksi presidentti Mauno Koivisto puolisoineen.

Presidentti Martti Ahtisaarta edusti rouva Eeva Ahtisaari. Ahtisaari oli estynyt saapumasta paikalle muiden tehtävien takia. Muistomerkin paljastussanoissa presidentti Halonen muistutti Urho Kekkosen elämäntyön ja patsaan sijoituspaikan vieressä olevan Finlandia-talon yhteydestä.

-Olemme täällä Hakasalmen puistossa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin historiallisen kokouspaikan edessä kunnioittamassa Urho Kaleva Kekkosen, suuren suomalaisen valtiomiehen elämäntyötä.

-Hänen työnsä siltojen rakentamisessa omaa kansakuntaamme ja koko Eurooppaa jakavien kuilujen yli ansaitsee jälkipolvien syvän kunnioituksen ja kiitollisuuden. Myös muistomerkkitoimikunnan puheenjohtajana tilaisuudessa ennen muistomerkin paljastamista puhuneen kansanedustaja Esko Ahon mielestä teoksen sijainti on osa muistomerkin sanomaa.

-Viereisessä Finlandia-talossa kirjattiin neljännesvuosisata sitten Urho Kekkosen valtiomiesuran ylivoimaisesti suurin ja tärkein saavutus, Aho muistutti.

-ETYKin päätösasiakirjaa pidettiin toisen maailmansodan seurauksena syntyneen kahtiajaon sinettinä. Nyt tiedämme, että kävi päinvastoin: Finlandia-talosta lähti liikkeelle prosessi, joka mursi kylmän sodan rajalinjat ja avasi mahdollisuuden uuden, yhtenäisen Euroopan rakentamiseen.

Urho Kaleva Kekkonen

Elävä teos

Toisen perusviestin Aho sanoi voitavan löytää itse muistomerkistä. Jylhän teos koostuu kolmesta elementistä: Pisaran muotoisesta vesialtaasta - lähteestä -, neljästä kahdeksan metrin korkeuteen kohoavasta pronssisesta kädestä sekä puiston kallioon kohokirjaimin kirjoitetusta Urho Kekkosen nimestä.

-Se (muistomerkki) elää voimakkaasti ympäristönsä mukana heijastaen vuorokauden ja vuodenaikojen vaihtelua, Aho sanoi.

-Urho Kekkosen valtiomiestaidon salaisuus on nimenomaan siinä, että hän kykeni muita nopeammin vaistoamaan ja tunnistamaan yhteiskunnalliset vuorokauden ja vuodenaikojen vaihtelut. Valtiollisen vaikuttamisen ohella muistomerkki paljastaa Ahon mielestä jotain tärkeää Kekkosesta myös ihmisenä.

-Lähde symboloi hänen läheistä suhdettaan luontoon. Kädet puolestaan (Kekkoselle) luontaisinta ilmaisun tapaa: kirjoittamista. Paljastuksen jälkeen teos siirtyi valtiolta Helsingin kaupungin omistukseen ja hoitoon.

Helsingin puolesta teoksen vastaanotti kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Suvi Rihtniemi. Hän arveli puheessaan, että jatkossa Hakaniemen puisto on oleva suomalaisille tärkeä kansallinen nähtävyys ja muistojen sävyttämä vierailukohde.

-Abstrakti taideteos palauttaa mieleen kokonaisen aikakauden. Rihtniemi vakuutti puheensa lopuksi Helsingin kaupungin puolesta, että kaupunki pitää kansallisesta muistomerkistä ja sen ympäristöstä " sen korkea-arvoista, parasta mahdollista huolta".
(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.