Mainos

Keksijäpiireissä kuhistaan: Mistä koti saimaannorpalle?

Saimaannorpan keinopesän suunnittelukilpailu on valpastuttanut valtakunnan keksijät.

WWF Suomi järjesti keinopesän kehittämiseen tähtäävän kilpailun, koska ilmastonmuutoksen takia lisääntyvät leudot ja vähälumiset talvet uhkaavat vakavasti norppien lisääntymistä ja koko lajin säilymistä.

Suomessa järjestetään vuosittain vain reilut puolenkymmentä varteenotettavaa avointa keksintökilpailua, joten ne herättävät aina mielenkiintoa.

– Uskon, että monet ammatti-innovaattorit, vapaat keksijät ja jopa työsuhdekeksijät lähtevät miettimään tätä asiaa, sanoo Suomen keksijäin keskusliiton toiminnanjohtaja Maunu Korpela.

Hänen mukaansa keksijöitä innostaa norpan keinopesässä jo se, että ongelma sekä tarve on tarkkaan määritelty ja haaste on erittäin suuri. Kilpailu herättää laajaa kiinnostusta myös siksi, että siihen voivat osallistua kaikki taaperoikäisistä vaareihin, yksityisistä ihmisistä kasvuyrityksiin.

Ongelma antaa vihjeitä ratkaisusta

Toimivan keinopesän vaatimukset on tehtävänannossa määritelty tarkkaan.

Esimerkiksi sen mitat on annettu. Pesän rakenteen on oltava hengittävä, sen kulkuaukon on oltava esteetön sekä noin puolen metrin levyinen ja sen tulee johtaa veteen. Pesä tulee rakentaa luonnonmateriaaleista.

Keksijän ei siis tässä tapauksessa tarvitse lähteä liikkeelle tyhjästä. Todellisen ongelman asettelu on jo puolet sen ratkaisusta.

– Työ aloitetaan keksimällä ongelman jokaiseen kohtaan ideaaliratkaisu, jossa ei vielä tarvitse välittää kaupallisuudesta, esimerkiksi materiaalien hinnasta. Jos materiaalin tulee olla hengittävä, etsitään kaikkein hengittävin mahdollinen materiaali, Korpela kertoo.

Sen jälkeen aletaan pohtia, millaisin ratkaisun tuote olisi järkevä kaupallisessa mielessä. Tässä vaiheessa idea-aihio on yleensä jo sellaisella tasolla, että tulevalle keksinnölle saattaa löytyä rahoittajia.

Kilpailuehdotuksen tulisi olla niin selkeä, että sen ymmärtävät sekä ammattilainen että asiasta hieman kiinnostunut mattimeikäläinen. Omalla asiantuntemuksellaan olisi kyettävä selittämään, miten valmis kokonaisuus rakentuu teknillisesti ja toiminnallisesti.

– Keksijän vakaa tahtotila on tuoda esiin jotain, mitä me emme vielä edes kuvittele, mutta he ovat jo kuvitelleet. Aivan niin kuin kaikilla luovan työn tekijöillä, myös keksijöillä on omat luomisprosessinsa, Korpela muistuttaa.

Keksijät kilvoittelevat tunnustuksesta

WWF Suomi lupaa parhaasta suunnitelmasta palkinnoksi 200 euron lahjakortin kotimaiseen lomakohteeseen.

– Palkinnoista tietysti myös kilvoitellaan, mutta kotimaisissa kilpailuissa palkintosummat ovat suhteellisen alhaisia. Osallistuvat pitävät kuitenkin ongelmaratkaisusta. Tietysti kilpailu osoittaa selkeästi tunnustusta ja arvostusta keksijöitä kohtaan, Korpela sanoo.

Jos keksijä haikailee suurten palkintojen perään, kansainvälisellä tasolla järjestetään avoimia kilpailuja, joiden palkinnot mitataan rahallisesti jopa kymmenissä tuhansissa euroissa. Meillä julkistetaan ensi kuun alussa Innolukio-kilpailun tulokset, jossa 30 lukiolaista saa palkintoja yhteensä 30 000 euron arvosta.

On periaatteessa mahdollista, että myös norpan pesäongelmaan on jo olemassa valmis ratkaisu, jopa patentoitu keksintö. Niin sanotun uutuustutkimuksen voi tarvittaessa tehdä käyttämällä netissä olevia maksuttomia tietokantoja, joista on lisätietoja Patentti- ja rekisterihallituksen kotisivuilla.

– Suomalaiset ovat yleisesti ottaen erittäin innovatiivista kansaa ja osallistuvat aktiivisesti keksintö- ja innovaatiokilpailuihin. Tärkeintä kilvoittelussa on se, että tunnustetaan se neronleimaus ja henkilö sen takaa, Korpela sanoo.

Suomalainen keksijä on nykyisin useimmiten ammatti-innovaattori, joka tulee yritykseen ratkomaan erityisiä, yleensä monimutkaisia teknisiä ongelmia.

Valtaosa keksinnöistä syntyy kuitenkin työsuhdekeksintöinä, jotka kasvattavat työnantajan patenttisalkkua. Koko Suomen vientiteollisuuden menestys perustuu suurelta osin tällaisiin oivalluksiin työpaikoilla. Silloin puhutaan esimerkiksi yhtiön tuotekehitysosaamisesta.

Oman saimaannorpan keinopesäsuunnitelmansa voi jättää maaliskuun 10. päivään saakka.


Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.