Mainos

Kenraali Hägglund: Ruotsilla puolustettavana vain saaristonsa

Ruotsi lopetti viime kesänä yleisen asevelvollisuuden ja siirtyi ammattiarmeijaan. Julkisuudessa on ollut paljon puhetta siitä, että läntinen naapurimme perustaa puolustusstrategiansa Suomeen ja Suomen kykyyn toimia puskurina mahdollista idästä tulevaa hyökkäystä vastaan.

Huomenta Suomessa vierailleen entisen puolustusvoimien komentajan, kenraali Gustav Hägglundin mielestä Ruotsin puolustusvoimien alasajo on mahdollista maan sotilasmaantieteellisen aseman vuoksi. Ruotsin päätös perustuu kenraalin mukaan myös sotilaspoliittiseen arvioon, jonka punainen lanka on se, että Euroopassa ei ajauduta enää sotiin.

- Toivottavasti ruotsalaiset ovat oikeassa. Viimeksi kun he tekivät samanlaisen arvion vuonna 1925-1926 ja rupesivat ajamaan armeijaansa alas, kahdeksan vuotta myöhemmin nousi Hitler valtaan ja kuusi vuotta siitä syttyi toinen maailmansota.

Kenraali laskeskelee, että ruotsalaisten puolustusdoktriinilta, eli siltä, että maihinnousu tapahtuu idästä, on pudonnut pohja. Varsinkin Baltian maiden itsenäistyttyä ja DDR:n hajottua.

- Hehän suuntaavat kokonaan ajatuksensa siihen, että lähetetään joukkoja torjumaan konflikteja kaukana Ruotsin rajoista. Tällä tavalla estetään niiden laajeneminen Ruotsiin. Tätä kapasiteettia lisätään voimakkaasti.

Kallista sotimista

Rajojen ulkopuolella tapahtuva työ on Hägglundin mukaan todella kallista.

- Esimerkiksi Yhdysvalloissa yksi sotilas Afganistanissa maksaa miljoona dollaria vuodessa. Meillä rauhanturvaajan hinta on ehkä 100 000 euroa. Puuha on kamalan kallista, kun jalkaväkisotilaan lisäksi pakettiin lisätään esimerkiksi helikopterit, huollot ja lääkintä, kenraali sanoo.

Ruotsi aikoo jatkossa värvätä sotilaita ns. suoraan kadulta. Hägglund sanoo, että tavallisen kadunmiehen värvääminen ei ole niin yksinkertainen toimenpide.

- Kun olimme tanskalaisen kollegani kanssa joitain vuosia sitten Ruotsin sotilasakatemian vieraina, hän varoitti ruotsalaisia värväämisen hankaluudesta. Tanskalaisethan ovat hoitaneet asian hienosti niin, että armeija-aika on lyhyt ja sen jälkeen niistä miehistä on helpompi värvätä vakituisia sotilaita.

Ruotsin päätös vaikuttaa suomen linjauksiin

- Toivon mukaan tämä toimii varoittavana esimerkkinä, mihin johtaa se jos lähdetään tällaiseen valikoivaan asevelvollisuuteen. Sen tien päässä on juuri tällainen ammattiarmeija, ennemmin tai myöhemmin.

Ruotsissa on myös käyty paljon keskustelua EU:n Lissabonin sopimukseen sisältyvästä solidaarisuuslausekkeesta, jonka mukaan toisia unionimaita on autettava jopa sotilaallisesti. Kenraali sanoo, että Ruotsi on luvannut olla mukana noudattamassa sopimuksen lauseketta. Avun laatu ei kuitenkaan välttämättä ole sotilaallista.

Katso kenraali Gustav Hägglundin haastattelu: (Huomenta Suomi 24.01.2011)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.