Mainos

Kesämökillä voi tulla luuranko vastaan

Suomen maaperässä on paljon hautausmaita, joiden päälle on rakennettu uusia kirkkomaita, teitä, toreja tai asutusta.

Tuorein julkisuuteen tullut hautapaikka on Helsingin Senaatintori.

Museoviraston yli-intendentti Marianna Niukkanen sanoo, että viralliset hautausmaat on merkitty senaikaisiin karttoihin. On kuitenkin olemassa runsaasti hautapaikkoja, joiden olemassaolosta ei tiedetä, ja ne paljastuvat eri tyyppisten kaivausten yhteydessä.

– Kansalaissodan ajoilta on löytämättömiä teloitettujen hautoja. Maaseudulla on saattanut olla täysin oma hautauskulttuurinsa. Esimerkiksi kylissä on ollut omia pieniä hautausmaita. Siellä ei ole ollut edes kirkkoa. He ovat haudanneet vainajiaan jonnekin kylän alueelle, Niukkanen sanoo.

Yli-intendentti muistuttaa, että kesämökkiläistä saattaa joskus kohdata luinen yllätys.

– On myös olemassa hautasaaria. Aikaisemmin oli tapa, kun vainajaa ei voitu vuodenajasta johtuen viedä kirkolle, niin hänet kuljetettiin hautasaareen. Sieltä vainaja siirrettiin olosuhteiden salliessa muualle. Joissain tapauksissa vainajat jäivät siirtämättä. Kesämökkisaarissa, jotka sijaitsevat nykynäkökulmasta katsottuna täysin ei missään, voi tulla yllättäen luuranko vastaan, kun jotain kaivetaan.

Niukkasen mukaan entisillä sotien rintama-alueilla on varmasti esimerkiksi venäläisiä vainajia, jotka on haudattu tälle puolelle. Vainajia ei välttämättä kirjattu silloin ylös.

Muumioita lattian alla

Yksi erikoisuus hautauskulttuurissamme on ollut kirkkojen lattioiden alle haudatut vainajat. Jos oli varaa tai asemaa, oli mahdollisuus valita kirkon lattian alta paras hautapaikka.

– Tällaisia kirkkoja on jonkun verran varsinkin Pohjois-Suomessa, jossa ei ole välttämättä tehty kovin suuria korjaustöitä. Ne olosuhteet lattian alla ovat muumioineet vainajat. Arkut ovat säilyneet. Vainajat ovat muumioituneet vaatteet päällä. Mukana on myös esineet, mitä arkkuihin on laitettu. Kun kirkkojen lattioita uusitaan, näitä saattaa tulla vastaan. Kirkkoihin hautaaminen loppui 1800-luvun alkuvuosikymmeninä.

Haudat pois keskuksista

Vuoden 1879 terveydenhoitosääntö määräsi, että asutuskeskuksissa olevat hautausmaat oli lakkautettava ja perustettava uudet soveliaan matkan päähän kaupungin tai kylän rakennetusta osasta.

Nykyään, kun kirkkojen ympärille tehdään esimerkiksi salaojia tai rakennetaan jotain voi löytyä hyvinkin vanhoja hautoja. Niukkasen mukaan haudat voivat olla jopa rautakautisia.

– Maankäytön tarve kaupungeissa on suuri. Nykyään, jos aiotaan rakentaa vanhan hautausmaan päälle, kaikki pitää tutkia tarkkaan, sitten rakentamisen voi toteuttaa. Esimerkiksi Helsingissä Taivallahden tenniskenttää on aikoinaan laajennettu, ja palloa lyödään mm. venäläisten sotilasvainajien päällä.

On myös niin, että vainajien jäännöksiä löytyy, eikä niistä ilmoiteta.

– Kun rantasaunan perustuksia kaivaessa löytyy jotain, se ilmoitetaan useimmiten poliisille. Se, mikä tulee ihmisille ensimmäiseksi mieleen on tuoreempi tapaus, murha tai vastaava. Poliisi tekee ensin omat tutkimuksensa, sitten todetaan että löytö onkin todella vanha. Sen jälkeen se siirtyy Museovirastolle tai jollekin maakuntamuseolle.

Tietoa, tietoa

Niukkanen sanoo, että hautalöydöt ovat äärimmäisen tärkeitä. Ei siksi, että enää olisi tarvetta tutkia vain luurankoa, vaan kaiken muun tiedon vuoksi.

–Menetelmät ovat kehittyneet. On DNA ja muut analyysit. Tieto on tärkeintä. Vainajalöytöjen yhteydessä voi paljastua joku yllätys. Voi tulla ilmi joku poikkeuksellisen tärkeä asia. Esimerkiksi tietoa hautaustavoista, sairauksien kehityksestä tai sairauksien kulusta jossain suvussa. Löydöillä on muitakin sovelluksia, kuin arkeologinen kohde.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.