Mainos

Keuhkosyöpää aiheuttavaa radonia hengitetään useilla työpaikoilla

Keuhkosyöpää aiheuttavalle radonkaasulle altistutaan kotien lisäksi myös useilla työpaikoilla. Ongelma saadaan yleensä kuriin ilmanvaihdon korjauksilla.

- Työpaikan radonongelmaan kannattaa tarttua heti, kun se havaitaan. Jo aivan pienillä ja edullisillakin korjauksilla, ilmanvaihdon säätämisellä ja tasapainottamisella, radonpitoisuudet saadaan tippumaan alle vaadittujen raja-arvojen, kertoo Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Pirjo Korhonen.

Korhonen tutki väitöskirjatyötään varten 140 toimistotilaa, varastoa ja huoltotilaa eri puolilla maata. Osa rakennuksista sijaitsi rinteessä ja maan alla. Noin joka kuudennessa työpaikassa mittari osoitti lukemaa, joka ylittää terveydelle haitallisen raja-arvon, 400 becquereliä kuutiometrissä ilmaa.

- Määrä on jonkin verran enemmän kuin mitä aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet. Säteilyturvakeskuksen kartoituksissa ongelmia on havaittu 10 prosentissa tutkituista työpaikoista, kertoo Korhonen.

Jo ennestään on ollut tiedossa, että Suomessa asuntojen ja työpaikkojen radonpitoisuudet ovat maailman korkeimpia. Radonia erittyy kaikesta kiviaineksesta, mutta pääasiassa maaperästä.

Saadut pitoisuudet vaihtelivat 15:stä yli 2900 becquereliin. Korkeimmat työaikaiset keskiarvopitoisuudet mitattiin rinteeseen rakennetuista työtiloista, jotka oli varustettu koneellisella poistoilmanvaihdolla.

Joissakin kohteissa mittauksia tehtiin myös lähellä sijaitsevissa työsuhdeasunnoissa, joissa niissäkin oli kohonneita pitoisuuksia.

- Näissä tapauksissa säteilyannos saattaa kasvattaa keuhkosyöpäriskin jopa kaksinkertaiseksi verrattuna tupakoimattomaan henkilöön, joka asuu matalan radonpitoisuuden alueella.

Radonmittaukset tehtävä rakennusten lämmityskaudella

Osa tutkituista työpaikoista ryhtyi parantamaan työolojaan, radonkorjausohjeiden mukaisesti. Korjauksissa tartuttiin lähinnä ilmanvaihtoon.

-Yhtä tapausta lukuun ottamatta pitoisuudet alenivat kaikissa korjatuissa tiloissa raja-arvon alapuolelle.

Korhosen mukaan mittauksia pitäisi tehdä erityisesti työpaikoilla, jotka sijaitsevat radonriskialueilla sekä maanalaisissa ja osaksi maanalaisissa rakennuksissa, joissa työskennellään säännöllisesti. Radonia esiintyy tavanomaista enemmän muun muassa itäisellä Uudellamaalla ja Hämeessä.

Mittauksia tehdään rakennusten lämmityskaudella marraskuusta huhtikuun loppuun.

-Asiasta olisi hyvä muistuttaa aina alkutalvesta, tutkija toteaa.

Tutkimusta rahoittivat valtiovarainministeriön työsuojelurahasto, Suomen Akatemian ympäristöterveyden ohjelma sekä Työsuojelurahasto.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.