Mainos

KHO: Ei rakennuslupaa Vuotoksen altaalle

Korkein hallinto-oikeus ei antanut Vuotoksen altaalle rakennuslupaa ympäristöhaittojen vuoksi. Vaasan hallinto-oikeuden päätös pysyi siten voimassa.

Korkein hallinto-oikeus on pitänyt ennallaan Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen, jolla kumottiin Kemijoki Oy:lle annettu lupa Vuotoksen tekoaltaan ja voimalaitoksen rakentamiseksi.

Kiista Vuotoksen tekoaltaan rakentamisesta on kestänyt lähes kolme vuosikymmentä.

Kemijoki Oy oli hakenut KHO:lta muutosta Vaasan hallinto-oikeuden päätökseen, joka kumosi Pohjois-Suomen vesioikeuden aiemmin myöntämän luvan Vuotoksen altaan rakentamiseen. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksessä korostettiin luontoarvoja sekä hankkeen haitallisia ympäristövaikutuksia.

Korkein hallinto-oikeus myönsi Kemijoki Oy:lle valitusoikeuden viime vuoden marraskuussa. Kädenvääntö Vuotoksen altaan rakentamisesta on pitkäikäinen, sillä alueen yleissuunnitelma valmistui jo 28 vuotta sitten.

Helmikuussa 2000 Pohjois-Suomen vesioikeus myönsi Kemijoki Oy:lle luvan Vuotoksen altaan rakentamiseen, mutta Vaasan hallinto-oikeus kumosi luvan kesäkuussa 2001. Tulevasta KHO:n päätöksestä ei voi valittaa. Vuotoksen tekoallas olisi sijoittunut toteutuessaan pääosin Pelkosenniemen kunnan alueelle.

Pelkosenniemellä, Sallassa ja Savukoskella päätös otettiin vastaan pettynein mielin



Vuotos-hankkeen kariutuminen otettiin pettynein mielin vastaan Pelkosenniemen, Savukosken ja Sallan kunnissa. Tekoaltaan ja voimalaitoksen rakentaminen olisi tiennyt vireyttä ja uusia työpaikkoja kuntiin, jotka riutuvat talousahdingossa ja korkeiden työttömyyslukujen kourissa.

Pelkosenniemen kunnanhallituksen puheenjohtaja Unto Kiemunki sanoo, ettei Vuotoksen varaan voida enää rakentaa kunnan taloutta. -Päätös oli varmasti monelle ja erityisesti kunnan kannalta pettymys. Vuotos olisi työllistänyt muualta tulleita ja sitä kautta toimeliaisuus olisi lisääntynyt kaupan ja palveluitten alalla, Kiemunki sanoo, mutta samalla huomauttaa, ettei Vuotoskaan yksinään olisi pelastanut kunnan nykyahdinkoa.

Vuosikymmenien Vuotos-hanke on jakanut Pelkosenniemellä asukkaita eri leireihin. -Toivon mukaan ne taisteluhaudat, mihin on aikoinaan kaivauduttu, saadaan pikkuhiljaa luotua umpeen. Nyt on sen verran isot asiat menossa kuntataloudessa, että tähän asiaan ei kannata hirttäytyä, eikä enää rakentaa sen varaan sen paremmin kuin itkeä sen peräänkään. Pelkosenniemellä suunnataan Kiemungin mukaan katseet tulevaisuuteen: yksi iso asia on ratkaista, pärjätäänkö jatkossakin itsenäisenä vai pitäisikö kunnan yhdistyä joko Sodankylään tai Kemijärveen.

Savukoski myllytyksessä

Savukoskellakin ollaan pettyneitä. Kunnanjohtaja Mauri Aarrevaara sanoo, että Vuotoksesta toivottiin valopilkkua työllisyyteen. Kunnassa työttömyysprosentti on jo viitisen vuotta ollut noin 27 prosenttia.
-Eteenpäin on mentävä. Helpotus kuitenkin on, että päätös asiasta saatiin.

Aarrevaaran mukaan Savukoski on ollut melkoisessa myllytyksessä Vuotoksen takia. Tämän vuoksi hän toivoo valtion auttavan kuntaa eteenpäin. -Kohta varat eivät riitä edes peruspalvelujen ylläpitämiseen.

Vuotos on osasyy siihen, että väki on lähtenyt pois ja epävarmuus on leimannut kunnan tulevaisuutta jatkuvasti. Sallan kunnanjohtaja Kari Väyrynen katsoo, että Vuotos-hankkeen mukana yksi merkittävä tukijalka kunnan kehittämisessä kaatui.

-Salla olisi saanut Vuotoksesta hankkeen, johon valtion ei olisi tarvinnut laittaa penniäkään. Nyt muut hankkeet, esimerkiksi matkailun lisäsatsaukset, nousevat entistä tärkeämmiksi, ja ne vaativat valtiolta rahaa, kunnanjohtaja Kari Väyrynen harmittelee. Hänen mielestään Vuotos olisi lisännyt oleellisesti tulevaisuudenuskoa kunnassa. Vuotos olisi tuonut uusia työpaikkoja ja vilkastuttanut kunnan elämää muutenkin.

Väyrysen mukaan Vuotos ei ole nostattanut kiivaita mielipide-eroja kuntalaisten keskuudessa. Eräänlainen raja-asema se on kuitenkin ollut jo kymmeniä vuosia. -Ainakin joulunpyhät ja uuden vuoden aika menevät päätöksestä toipumiseen. Enempää ei ole varaa. Elämä jatkuu, Väyrynen naurahtaa.

Vastustajat toivovat valtion lunastavan allasmaat

Vuotosta vastustavan kansalaisliikkeen aktivistit pitivät korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua odotettuna. -Olen ollut levollinen Vaasan hallinto-oikeuden ratkaisusta saakka. Se oli hyvin perusteltu päätös, ja tiesin, ettei sitä voi muuttaa, vastustajien johtohahmo, kemijärveläinen lääkäri Helena Tiihonen sanoi pian KHO:n päätöksen julkistamisen jälkeen.

Nyt aktivistit toivovat, että valtio lunastaa Kemijoki Oy:n haalimat allasalueet pakkolunastushinnoin. Tiihonen ehdottaa, että valtio saattaisi alueet asianmukaiseen käyttöön. -Ihmisille on annettava mahdollisuus aloittaa kestävät elinkeinot alueella. Tärkeää on myös saada arvokkaat alueet suojeluun. Kansalaisliike tuskin alkaa kampanjoida massiivisesti valtion lunastuksen puolesta.

-Tämä on ollut kova savotta, joka on imenyt mehut pois aika monelta, 16 vuotta tekojärveä ja voimalaitosta vastustanut Tiihonen perusteli. Vaikka Vuotos-kiista sai vihdoin sinetin, ei Vapaa Vuotos -kansalaisliike lakkaa. Aktivistit järjestävät kesällä voittosoudun. Lisäksi vastustajien perustamalla Vuotoksen Voima Oy:llä riittää työsarkaa muiden vesistöjen suojelemisessa.

Mönkäre: Oikeus on puhunut ja niin eletään

Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre pitää Vuotoksen altaan rakentamatta jäämistä valitettavana.

Mönkäreen mukaan allasta olisi tarvittu päästöttömänä ja uusiutuvana sähköntuotantotapana. -Mutta minulla ei ole mitään oikeutta arvostella oikeusistuimen päätöstä. Oikeus on puhunut ja niin eletään, Mönkäre kommentoi päätöstä STT:lle. Mönkäreen mukaan päätös merkitsee myös Pohjois-Suomen alueella menetyksiä työllisyyden osalta.

Kemijoen toimitusjohtaja: Kotimainen eko-sähkö ei kelpaa

Kemijoki-yhtiön toimitusjohtaja Markku Autti pettyi KHO:n päätökseen pitää voimassa hallinto-oikeuden kielteinen Vuotos-tuomio. -Suomalainen ekosähkö ei KHO:n mukaan kelpaa.

Autti pitää päätöstä merkkinä siitä, että Suomessa ei riitä todellista halua rakentaa uudistuviin energianlähteisiin perustuvaa sähköntuotantoa eikä myöskään halua kantaa vastuuta sähkön käytön ja tuotannon aiheuttamista haitoista. -Tämä on osoitus suomalaisen päättäjän halusta siirtää energiantuotannosta aiheutuvat haitat Suomen rajojen ulkopuolelle, Autti katsoo.

Hän korostaa myös, että päätös vesittää globaaleja ympäristönsuojelun strategioita. Autin näkemyksen mukaan Vuotos-hankkeen tarina on nyt saapunut lopullisesti päätöspisteeseen. Hankkeen jatkomahdollisuuksia ei ole selvitelty.

Vuotoksen kuoppaamista hän pitää surullisena asiana ennen kaikkea Koillis-Lapin kannalta, jonka työllisyystilannetta altaan ja voimalaitosten rakentaminen olisi parantanut. Toisena suurena häviäjänä Autti pitää suomalaista sähkön kuluttajaa, jonka sähköntarvetta kattamaan on hankittava sähköä ulkomailta.

-Ulkomainen säätösähkö on usein fossiilisesti tuotettua, kallista ja sen saanti on epävarmaa, Autti listaa. Hän muistuttaa, että vesivoima on useissa tutkimuksissa ja ympäristövertailuissa todettu erittäin puhtaaksi energiamuodoksi.

Vuotoksen rakentaminen olisi tuottanut noin 360 gWh:n lisäsähkön. Määrä vastaa noin 150 000 asukkaan kotitalouskäyttöä. Liki kolme vuosikymmentä valmisteltuun Vuotos-hankkeeseen Kemijoki-yhtiö on käyttänyt varoja reilut 4,2 miljoonaa euroa.

Luonnonsuojeluliiton mielestä luonto voitti Vuotos-päätöksessä

Suomen Luonnonsuojeluliitossa ollaan tyytyväisiä Vuotos-päätökseen. Luonnonsuojeluliiton mielestä luontoarvot voittivat. -Vuotos-päätöksen jälkeen luontoarvoilla on vihdoin todellista merkitystä suomalaisessa päätöksenteossa, varatuomari Pirjo-Riitta Oinaala sanoo.

Oinaalan mielestä "oikeus ja tiede ovat nyt voittaneet poliittisen, taloudellisen ja hallinnollisen byrokratian". Oinaala edusti liittoa kymmenen vuotta kestäneessä vesilupataistelussa. -Vuotos on merkittävä linjapäätös, koska sitä tullaan käyttämään jatkossa oikeuslähteenä lain ja oikeustieteen rinnalla vastaavia asioita ratkaistaessa, Oinaala korostaa.

"Tekoallashanke haudattava"

Luonnonsuojeluliitto edellyttää, että kaikki noudattavat oikeuden päätöstä ja Vuotoksen tekoallashanke haudataan lopullisesti. -Alue tulee ottaa nyt myös EU:n Natura 2000 -suojelualueverkostoon, sanoo liiton Natura-projektivastaava Tapani Veistola.

Veistolan mukaan hallitus jätti Kemihaaran suot pois Naturasta vuonna 1998. KHO palautti asian valtioneuvostolle vuonna 2000, koska Natura-kohteita valittaessa saa käyttää vain luonnontieteellisiä perusteita. -Hallitus ei ole kuitenkaan tehnyt mitään alueen lisäämiseksi Naturaan, vaikka tuomioistuimen päätöksestä on jo kaksi vuotta, Veistola harmittelee.

Tennilä: Vuotos-päätös tuo selkeyttä

Vasemmistoliiton kansanedustaja Esko-Juhani Tennilä pitää KHO:n kielteistä päätöstä Vuotoksen altaasta Itä-Lapin ja koko Lapinkin tilannetta suuresti selkeyttävänä. -Vuosikymmenten riita on päättynyt, ja nyt voimat voidaan keskittää sellaisten hankkeiden ajamiseen, jotka luovat kestävää työllisyyttä vaikealle työttömyysalueelle, Tennilä sanoo.

Tennilän mukaan allas olisi hukuttanut 240 neliökilometriä Pelkosenniemen ja Savukosken kunnista ja sotkenut erityisen pahasti Kemijärven, johon olisi valunut allasalueelta rapaa ja raskasmetalleja. -Hyödyn altaasta olisivat saaneet Kemijoki Oy:n etelässä olevat isot omistajat halpana, vain muutaman pennin hintaisena osakassähkönä.

Tennilän mielestä Itä-Lapissa on nyt tartuttava erityisesti Sallan rajan avautumiseen liittyviin mahdollisuuksiin. Liikenneyhteyksiä on parannettava ja tehostettava puun käyttöä sekä marjanjalostusta.

(MTV3-STT)

Lapin kansanedustajat tyrmistyivät kielteisestä Vuotos-päätöksestä.
(Kymmenen uutiset 18.12.2002)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.