Mainos

Kidutettujen kuntoutuskeskuksessa hoidetaan kokonaisia perheitä – "lapset voivat olla vakavasti traumatisoituneita"

Kidutettujen kuntoutuskeskuksessa Helsingissä hoidetaan vuosittain 150-200 ihmistä, jotka ovat joutuneet kidutuksen uhriksi. Suurin osa potilaista on miehiä, hoitoa saavien naisten osuus on noin 20 prosenttia.

Toukokuussa keskuksessa aloitti myös nuorten ja lasten toiminta, jossa hoidetaan alle 24-vuotiaita kiintiöpakolaistaustaisia lapsia, nuoria ja heidän perheitään. 

– Lasten kohdalla me emme onneksi puhu kidutuksesta, sillä se on kohtalaisen harvinaista, että ihan lapsia kidutetaan, mutta puhutaan vaikeasti traumatisoituneista lapsista ja heidän perheistään. Voi olla, että lapsen vanhempaa on kidutettu ja kuten tiedämme, että muutkin traumat niin myös kidutustraumat siirtyvät usein sukupolvelta toiselle, sanoo yksikön johtaja Jaana Pajunen.

Se voi näkyä esimerkiksi heikentyneenä kykynä vastata lapsen tarpeisiin.  

– Se miten trauma vaikuttaa vanhemman toimintakykyyn, vaikuttaa myös lapsen arkeen.

Toisaalta alle 24-vuotiaiden joukossa voi olla jo lapsisotilaita.

– On myös lapsia, jotka ovat viettäneet pitkiä aikoja pakolaisleireillä ja nähneet ja kokeneet siellä monenlaista traumatisoivaa.

Pajunen muistuttaa, että yksi kidutuksen muoto on myös sellainen, jossa ihminen laitetaan katsomaan, kun muita perheenjäseniä kidutetaan ja lapsi voi olla osallisena sellaisessa.

Lasten ja nuorten puolella voi olla siis hyvinkin erilaisilla taustoilla.

– Hoidettavat voivat olla kokonaisia perheitä. Meillä voi olla ihan vauvoja tai raskaana olevia nuoria naisia, Pajunen jatkaa.

Psyykkisen puolen lisäksi hoidetaan myös kidutuksen aiheuttamia kiputiloja

Kidutettujen kuntoutuskeskuksessa on hoidettu kidutuksesta selvinneitä jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Varsinaiseen hoitoon tulevat ovat harvoin turvapaikanhakijoita, sillä terapia on usein pitkäkestoista ja siihen täytyy voida sitoutua.

Mikäli turvapaikanhakija saa turvapaikan, on edessä usein muutto toiselle paikkakunnalle ja terapia jäisi kesken.

Kidutettujen kuntoutuskeskuksessa potilaita hoitaa moniammatillinen tiimi.

– Meillä on aikuisten tiimissä kaksi psykiatrian erikoislääkäriä, yleislääkäri, psykologi, psykoterapeutti, fysioterapeutti ja sosiaalityöntekijä sekä lastentoiminnassa lastenpsykiatri, psykologi, psykoterapeutti, psykiatrinen sairaanhoitaja ja projektipäällikkö. 

Ensisijaisesti hoito on terapiaa, mutta usein kehonhoito on hyvin tarpeellista, sillä kidutetuilla on kipuja seurauksena heille aiheutetuista fyysistä vammoista.

Pajunen kertoo, kuinka kidutuksesta saattaa jäädä elinikäisiä fyysisiä vammoja ja kipuja. 

–   Usein lääkitys on myös tarpeen.

Lisäksi hoidettavilla on pajusen mukaan usein unihäiriötä, muistikatoksia, takaumia, hermosärkyjä ja masennusta.

Terapiat voivat kestää vuosia. Keskimäärin kaksi-kolme vuotta. Pajunen ei halua puhua ennusteista tai siitä miten potilaat selviävät tai "saadaan kuntoon"

– Hehän ovat jo selviytyneet, kun ovat tulleet tänne. Täällä olevat ja tänne tulevat ihmiset ovat jo monella tavalla selviytyjiä, mutta miten kukakin pääsee eteenpäin, se riippuu monesta asiasta.

 

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.