Mainos

Kidutuksen vastainen komitea ärtyi Suomelle

Euroopan neuvoston kidutuksen ja epäinhimillisen kohtelun vastainen komitea (CPT) moittii Suomea viimeviikkoisessa raportissaan yhä kovemmin sanoin. CPT ei ole tyytyväinen vauhtiin, jolla Suomi korjaa komitean tarkastuskäynneillään osoittamia ihmisoikeusongelmia.

- Joistakin asioista komitea on huomauttanut Suomea jo kolme kertaa. Uskoakseni siitä johtuu komitean aikaisempaa painokkaampi sävy selonteossa, sanoo lainsäädäntöneuvos Ulla Mohell oikeusministeriöstä.

Suomi on saanut useita kertoja huomautuksen muun muassa wc:ttömistä vankiselleistä eli niin sanotuista paljuselleistä, tutkintavankien kohtelusta ja tahdonvastaiseen psykiatriseen hoitoon määrättyjen potilaiden valitusten käsittelystä.

CPT:n mukaan poliisin ei pitäisi säilyttää tutkintavankeja, sillä rikoksia tutkivan viranomaisen pitäisi olla eri kuin vankeja säilyttävän. Kyse on periaatteellinen, sillä CPT:n mukaan tutkintavankeuteen liittyy muuten painostuksen vaara.

Muissa Pohjoismaissa poliisi ei yleensä säilytä tutkintavankeja vaan vain rikosepäilyn vuoksi kiinni otettuja ja pidätettyjä ihmisiä. Rikosepäilyn vuoksi vangittuja säilytetään muissa Pohjoismaissa useimmiten vankiloissa.

Tutkintavangit on tuomioistuimen päätöksellä vangittu rikostutkinnan turvaamiseksi. Heitä ei kuitenkaan ole tuomittu rikoksesta, ja heidän olojensa pitäisi vastata mahdollisimman paljon vapaudessa oloa.

CPT on huomauttanut myös, että poliisin säilyttämien tutkintavankien toimintamahdollisuudet ovat Suomessa liian niukat ja terveydenhuolto puutteellisesti järjestettyä.

Uusi työryhmä pohtimaan tutkintavankeutta

Lainsäädätöneuvos Mohell sanoo, että sisäministeriö ja oikeusministeriö perustavat työryhmän pohtimaan, miten tutkintavankiasia saataisiin CPT:tä miellyttävälle tolalle.

- Työryhmä tulee selvittämään, miten poliisin säilyttämien tutkintavankien määrää voidaan vähentää ja voisiko vankia säilyttävän ja tutkintaa hoitavan tahon eriyttää myös poliisivankilassa, Mohell sanoo. Hänestä tulee piakkoin perustettavan työryhmän puheenjohtaja.

Poliisivankilan selli.

Mohellin mukaan CPT:llä on Euroopassa hyvin arvostettu asema, eikä Suomikaan viittaa kintaalla komitean huomautuksille, vaikka uudistustahti on CPT:n mielestä ollut liian hidas.

- Ongelma on pikemminkin ollut uudistusten rahoittaminen, Mohell sanoo.

"'Vankeinhoito ei ole saanut tarpeeksi rahaa"

Hänen mukaansa vankeinhoito ei ole viime vuosina saanut tarpeeksi rahaa turvatakseen vankeuslain edellyttämät toiminnot. Keskivankiluku kasvoi vuosina 2000 - 2006 noin 3 000:sta 4 000 vankiin.

Vankeuslain kokonaisuudistuksen jälkeen vankien määrä on pienentynyt noin 3 500:aan.

Täysin saamaton Suomi ei Mohellin mielestä ole ollut. Esimerkiksi paljusellien määrä on vähentynyt vuosien varrella. Nyt niitä on 500. Määrä pienenee 300:aan, kun Konnunsuon vankila lopetetaan vuoden 2012 jälkeen.

CPT: Pakkohoidosta valittavia pitäisi kuunnella henkilökohtaisesti

CPT:n mukaan tahdonvastaiseen psykiatriseen hoitoon määrättyjen potilaiden valitusmahdollisuudet ovat Suomessa heikot. CPT huomautti Suomea siitä, että hallinto-oikeudet toimivat lähinnä kumileimasimina silloin harvoin, kun potilaat valittavat tahdonvastaisesta hoidosta.

CPT moittiSuomea tahdonvastaiseen psykiatriseen hoitoon määrättyjen kohtelusta.

CPT:n mielestä tuomioistuinten pitäisi kuulla potilaiden hoidosta ulkopuolista psykiatrista asiantuntijaa. Lisäksi potilaille pitäisi järjestää mahdollisuus tulla henkilökohtaisesti oikeuden kuultaviksi, mikä nykyään on äärimmäisen harvinaista.'

Oikeusministeriö selvittää Mohellin mukaan myös tämän asian. Suomen on annettava vastauksensa CPT:n raporttiin huhtikuun loppuun mennessä.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.