Mainos

Kielilaki sai hyvän vastaanoton eduskunnassa

Hallituksen antama esitys uudeksi kielilaiksi on otettu eduskunnassa vastaan suopeasti. Tasapainoiseksi kokonaisuudeksi kiitellyn esityksen käsittelyn toivottiin sujuvan sopuisasti myös jatkossa.

Laki korvaa 80 vuotta vanhan nykyisen kielilain, mutta ei laajenna kielellisiä oikeuksia. Tavoitteena on, että kaksikielisyys toimisi myös käytännössä ja kielelliset oikeudet turvattaisiin perustuslaissa edellytetyllä tavalla.

Uudessa perustuslaissa asetetaan julkiselle vallalle velvollisuus huolehtia maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan. Esitys pohjautuu kielilakikomitean mietintöön. Suuri osa keskusteluun osallistuneista kansanedustajista istui myös korkeimman hallinto-oikeuden presidentin Pekka Hallbergin johtamassa komiteassa, joka sai työnsä valmiiksi vuosi sitten.

Oikeusministeri Johannes Koskisen mukaan Suomi on usein mainittu esimerkillisenä maana kielellisten vähemmistöjen aseman huomioon ottamisesta. Hän toivoi eduskunnan käsittelevän esityksen vielä ennen vaalikauden päättymistä. Lain on määrä tulla voimaan vuoden 2004 alusta.

Viranomaisille velvoite oma-aloitteellisuudesta

Kielilaki on Suomen kansalliskieliä eli suomea ja ruotsia koskeva yleislaki. Sen soveltamisala on laaja. Viranomaisten ja tuomioistuinten lisäksi se koskisi valtion liikelaitoksia ja myös joitakin palveluja tuottavia yhtiöitä, joissa valtiolla tai kunnilla on määräysvalta.

Laissa on täsmälliset säännökset oikeudesta käyttää suomea ja ruotsia eri tilanteissa. Siinä määritellään myös vaatimukset viranomaisten käsittely- ja työkielestä sekä asiakirjojen kielestä. Viranomaisille annetaan oma-aloitteinen velvollisuus huolehtia kielellisten oikeuksien turvaamisesta. Oikeusministeriön tehtävänä on seurata kielilain täytäntöönpanoa ja soveltamista. Valtioneuvosto joutuu puolestaan antamaan asiasta kertomuksen eduskunnalle kerran vaalikaudessa.

Suomen ja ruotsin kielen ohella kertomuksessa käsiteltäisiin ainakin saamen ja romanin kieltä sekä viittomakieltä. Kuntien jako yksi- ja kaksikielisiin säilyy nykyisellään. Esityksen mukaan myös viranomaiset määritellään yksi- tai kaksikielisiksi.

Vakiokiista ruotsin kielenopetuksen pakollisuudesta ei noussut keskustelussa tällä kertaa näyttävästi esille. Sosiaalidemokraattien Mikko Elo ihmetteli, miten kielilakiin liittyvässä lainsäädännössä annettu lupaus tiukentaa virkamiesten kielitaitovaatimuksia aiotaan toteuttaa.

- Tästä on tulossa jonkinlainen paperitiikeri, joka on enemmänkin RKP:n poliittinen manifestaatio, Elo päätteli.

Vihreiden Irina Krohn korosti uuden lain tähtäävän siihen, että perustuslain maininta kahdesta kansalliskielestä pitää muuttua myös lihaksi. Suomalainen malli on hänen mukaansa avoimen vuorovaikutuksen malli. Toinen vaihtoehto olisi vähemmistökieli, joka käytännössä eristäisi sen kielen omaksi yksikökseen.

Demareiden Marjatta Vehkaoja halusi lisätä lakiin maininnan, joka ottaisi huomioon henkilöiden kaksikielisyyden. Hän perusteli aloitettaan tällaisen identiteetin tunnustamisella.

RKP:n Henrik Lax kiitteli komitean yksimielisyyttä ja esityksen johdonmukaisuutta. Siitä ei pidä hänen mukaansa irrottaa palasia. Lax ei yhtynyt joidenkin ruotsinkielisten vaatimuksiin liittää lakiin rikosoikeudellisia seuraamuksia tai perustaa kieliturva-asiamiehen virka Kanadan mallin mukaisesti. Hän painotti, että ylimmät lainvalvojat turvaavat Suomessa kansalaisten perusoikeuksien toteutumisen.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.