Mainos

Kirkkohallitus on kannustanut poliitikkoja srk-vaaleihin: "On noloa, jos puoluekanta piilotetaan"

- Olemme rohkaisseet puolueita ja järjestöjä lähtemään seurakuntavaaleihin omilla ehdokaslistoillaan. Ei ole ollenkaan noloa kertoa, että ryhmän taustalla on puolue, partioliike tai joku kirkon herätysliike. Mutta se on noloa, jos tätä ei sanota ääneen.

Näin kertoo seurakuntavaalien projektipäällikkö, pastori Mari Leppänen Kirkkohallituksesta.

Vaalit pidetään isänpäivänä 9.11. ja tänään MTV:n sivuilla avattu vaalikone paljastaa puoluekannat ja paljon muuta ehdokkaista.


Kirkon tulot ovat kasvaneet

Kirkolle karttui vuonna 2013 runsaan 1 miljardin euron verokertymä - kansalaisten kirkollisveroa 917 milj. euroa (me)ja yritysten yhteisöveroa 105 me. Summat ovat itse asiassa hiukan kasvaneet viime vuosina, vaikka jäsenmäärä on pudonnut. Kirkollisveroa on nostettu hiukan ja kirkossa pysyvät hyvin tai kohtuullisesti tienaavat kansalaiset, joiden ansiot ovat nousseet. Samoin yhteisöveron puolella, suurin osa firmoista on tehnyt hyvää tulosta, lamapuheista huolimatta.

Itsenäisten seurakuntien arki voi olla toista. Seurakunnat saavat tukea Kirkon keskusrahastolta, niukkuuteen ei siis ole pakko alistua, jos päättäjällä on tahtoa vaatia muutosta. Vallan saa yleensä se, joka uskaltaa sitä käyttää. Nyt onkin kysymys siitä, mihin kirkon rahat halutaan käyttää: ihmisten auttamiseen ja toimintaan vai sijoituksiin ja seiniin. Vaalikoneessa ehdokkaat eivät halua tinkiä palveluista, taloja ja metsiä saisi myydä.

Tosin kuin usein väitetään kirkko ja valtio toimivat erikseen, mutta kirkko hoitaa tehtäviä, joista se saa valtiolta korvauksen. Näitä ovat hautaustoimi, väestökirjanpito ja kulttuurisesti arvokkaiden kirkkorakennusten hoitaminen. Viime vuonna näihin upposi 143 me.  Lisätietoa kirkon taloudesta: evl.fi.

Kirkko jalkautui puoluekokouksiin...

- Rynniikö politiikka nyt kirkkoon, tätä joku voi miettiä huolestuneena. Minusta asia ei ole niin. Puolueet ovat toimineet vaaleissa aiemminkin - piilotellusti, kertoo projektipäällikkö Leppänen.

Hän kiersi kevään ja kesän aikana puoluekokouksissa - ja nyt liki 1800 ehdokaslistasta lähes puolet eli vajaat 800 on eduskuntapuolueiden nimissä.

Eniten listoja on demareilla (32 %), sitten tulevat muut suuret järjestyksessä kokoomus, keskusta, perussuomalaiset. Kristillisdemokraatit eivät näytä hyväksyvän kirkkovaalien politisoitumista, vain 1 % listoista.

...mutta moni vaikenee yhä

Mutta, vaali-data paljastaa edelleen piilottelua. Listoista huolimatta ehdokkaiden suosituin puolue onkin keskusta ja toisena tulee kokoomus. SDP keikkuu vasta kolmantena.

Siis ehdokkaat kertovat vaalikonevastauksissaan lempipuolueensa, mutta läheskään kaikki eivät halua tämän puolueen nimissä ehdolle. Satojen listojen perässä ei lue, mitä aatetta tai suuntausta ne ajavat.

Kirkon perinteisiä herätysliikkeitä riittää tiukoista konservatiiveista vapaamielisempiin, mutta näillä tuntuu olevan hyvin vähän merkitystä vaaleissa. Vain vanhalestadiolaiset ovat lähteneet vaaleihin omilla listoillaan (70). Suurin osa ehdokkaista ei halua sitoutua mihinkään herätysliikkeeseen.

Uskoa vaalitaan, mutta ei jyrkästi

Opillinen fundamentalismi ei olekaan enemmistönä näissä vaaleissa. Suurimmalle osalle ehdokkaista "Jumala puhuu Raamatussa, mutta kirjaa ei pidä ottaa sanatarkasti". Usko ja seurakunnan toiminnan kehittäminen ovat silti tärkeitä. Moni voisi hyväksyä myös homoliitot, vaikka vastustajat ovatkin vielä hiukan voitolla.

- Päättäjiksi valikoituu konservatiivisempia ihmisiä kuin äänestäjät ovat, Leppänen arvioi.

Leppäsen mukaan vaalikoneen merkitys on todella suuri äänestyspäätöksessä, kun ehdokkaita ei tunneta riittävän hyvin. Sieltä voi etsiä sopivaa ehdokasta ja kaikista saa tietoja.

- Onneksi on vaalikone!

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.