Mainos

Kittilän kultakaivostyöt alkoivat

Euroopan suurimman kultakaivoksen rakennustyöt ovat alkaneet Kittilässä. Suuren avolouhoksen rakennustyöt etenevät lähiviikkoina kallion louhintaan ja räjäytyksiin. Kittilän kultakaivos aloittaa toimintansa 2008.

Kiivaat rakennustyöt ovat alkaneet kahden vuoden päästä avattavalla Kittilän kultakaivoksella. Kaivinkoneet ovat jo päässeet avolouhoksella osin kallioon saakka ja työ etenee lähiviikkoina louhintaan.

Noin kilometrin pituisen ja 400 metriä leveän avolouhoksen lisäksi kanadalaisen Agnico-Eagle-yhtiön kaivokselle tehdään kolmen kilometrin mittainen vinotunneli. Työt on tarkoitus aloittaa pian, sillä tunnelin louhimisen arvioidaan etenevän 150 metriä kuukaudessa.

-Tavoitteena on päästä 500 metriä maanpinnan alapuolelle ja tehdä siellä lisätutkimuksia esiintymästä, Kittilän kaivoksen johtaja Heino Alaniska kertoo.

Kittilän kulta ei ole silminnähtävissä, vaan kiinnittyneenä kiisumineraaleihin. Monimutkainen rikastusprosessikaan ei irrota kaikkea kultaa mineraaleista.

-Saamme talteen noin 90 prosenttia malmin kullasta. Tätä lukua pyrimme koko ajan parantamaan, Alaniska sanoo.

Alaniskan mukaan itse kultakaivoksen rakennusprojektissa haastavinta on laitteiden hankinta.

-Kaivosalalla on noususuhdanne ja toimitusajat ovat pitkät, Alaniska kertoo.

Rikastamoon tilattavan autoklaavin eli paineliuotusastian toimitusaika on lähes 1,5 vuotta. Rikastamo on kokonaiskustannuksiltaan 110 miljoonan euron kaivoshankkeen kallein osa.

Työt pohjoisen yrityksille

Kaivoksen rakennusprojektia johtaa Ahma insinöörit Oy. Suuriin hankkeisiin erikoistunut yritys osallistuu myös Olkiluodon ydinvoimalan ja Vuosaaren sataman rakennusprojekteihin. Kittilän kunnan vaakunasta nimensä saanut yritys perustettiin vuonna 2002 juuri kultakaivoshanketta ajatellen.

Ahma insinöörit on kilpailuttanut urakoitsijoita kaivoksen eri osahankkeisiin. Työt ovat menneet suurelta osin pohjoissuomalaisille yrittäjille. Insinööriyrityksen perustajan ja hallituksen puheenjohtajan Antti Kuivalaisen mukaan pohjoiset yritykset tekevät työn halvemmalla ja työn jälki on ollut hyvää. Yritykset ovat palkanneet työntekijöitä lähialueelta.

Ennen rakennushankkeen alkamista Kuivalainen kävi tutustumassa Agnico-Eagle-yhtiön LaRonden kultakaivokseen Kanadassa.

-Se huolellisuus, millä yhtiö hoitaa ympäristö- ja työturvallisuusasiat, oli vaikuttavaa, Kuivalainen kertoo.

Suomalaisten rakennusmääräysten ja -tottumusten mukainen kaivoksen hallintorakennus toi puolestaan yllätyksiä kanadalaisille.

-He eivät voineet ymmärtää, miksi tänne keskelle korpea rakennetaan väestönsuoja, Kuivalainen naurahtaa.

Myös kaivostyöntekijöille rakennettava sauna on uutta kanadalaisyhtiölle. Sellaisia on Kuivalaisen mukaan suomalaisissa kaivoksissa myös maan alla.

Tarkka seuranta

Kultakaivoksen rakennusvaiheen ympäristöseuranta on ollut tiukempaa kuin mihin Ahma insinöörit on tottunut.

-Esimerkiksi kaikki rakennusaikaiset vedet menevät selkiytysaltaan kautta, Kuivalainen sanoo.

Kaivosalueen ilmapölylaskeuma ja vesien koostumus ovat ulkopuolisen yrityksen seurannassa. Myös läheisen Seurujoen kalatilanne kartoitetaan myöhemmän seurannan pohjatiedoksi.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.