Mainos

Kohuja, vaivoja ja vaalitappioita – näin kävi Kataisen edeltäjille

Jyrki Katainen piti lauantaina pitkän ja tunteikkaan puheen, jossa hän sanoi haluavansa toisenlaisen elämän ja väistyvänsä kotimaan politiikasta.

Kataisen edeltäjät ovat jättäneet tehtävänsä sekä skandaalien ja kohujen saattelemina että vaalitappioiden myötä. Osa on jättänyt politiikan kokonaan ja siirtynyt yrityselämän palvelukseen.

Mari Kiviniemen kausi 22.6.2010 – 22.6.2011

Mari Kiviniemi oli Suomen 63. pääministeri ja Jyrki Kataisen edeltäjä. Hänet valittiin pääministeriksi kesäkuussa 2010 keskustan puheenjohtajan ja pääministerin tehtävistä jättäytyneen Matti Vanhasen tilalle.

Keskusta kärsi seuraavana vuonna eduskuntavaaleissa suurtappion ja jälkimainingeissa Kiviniemi ilmoitti, ettei hän tavoittele puolueen puheenjohtajuutta. Syyksi hän esitti keskustan vaalitappion sekä puolueen pienen kannatuksen mielipidemittauksissa.

Kiviniemien on kerrottu toimineen pääministerinä tiukasti protokollan mukaan. Arvioiden mukaan hän ei saavuttanut koskaan keskustan kenttäväen luottamusta.

Kiviniemi jatkaa uraansa edelleen kansanedustajana.

Matti Vanhasen kausi 24.6.2003 - 22.6.2010

Eduskunta valitsi Matti Vanhasen pääministeriksi kesäkuussa 2003, kun Anneli Jäätteenmäki joutui eroamaan Irak-skandaalin vuoksi.

Vuonna 2005 Matti Vanhanen ilmoitti haluavansa keskustan presidenttiehdokkaaksi. Tammikuussa 2006 järjestetyissä vaaleissa pääministerikyselyissä ylivoimaisia suosiolukuja jatkuvasti saanut Vanhanen menestyi odotettua heikommin. Hän sai presidentinvaaleissa vajaat 19 prosenttia äänistä, eikä päässyt vaalien toiselle kierrokselle.

Vuoden 2007 vaaleissa keskusta säilytti niukasti suurimman puolueen aseman eduskunnassa ja Vanhanen valittiin jatkokaudelle pääministeriksi.

Keväällä 2009 Vanhanen joutui vaalirahoituskohun keskiöön. Tuolloin kävi ilmi, että pääministeri on saanut tukea muun muassa kaupan alan yrittäjiltä sekä keskustaa lähellä olevilta säätiöiltä.

Vanhanen erosi pääministerin tehtävistä vuonna 2010. Syyksi hän ilmoitti jalkansa leikkausoperaation sekä sen, että lasten tapaaminen vaikeutui hänen entisen puolisonsa Pohjois-Suomeen muuton vuoksi. Julkisuudessa kuitenkin arveltiin vaalirahakohulla olleen osuutta Vanhasen yllätyseroon.

Vuonna 2010 Vanhanen siirtyi Perheyritysten liittoon, missä hän työskentelee edelleen toiminnanjohtajana.

Anneli Jäätteenmäen kausi 17.4.2003 – 24.6.2003

Anneli Jäätteenmäki johdatti keskustan vaalivoittoon vuoden 2003 eduskuntavaaleissa. Tämän jälkeen hänet nimitettiin Suomen ensimmäiseksi naispääministeriksi. 

Irak-skandaali koitui kuitenkin Jäätteenmäen kohtaloksi ja hänen pääministerikautensa jäi lyhyeksi. 68 päivää nimityksensä jälkeen Jäätteenmäki päätyi eroamaan virastaan. Samalla hän jätti myös keskustan puheenjohtajan paikan.

Eduskunnan jätettyään Anneli Jäätteenmäki on työskennellyt europarlamentaarikkona vuodesta 2004 lähtien. Jäätteenmäki toimii parlamentin keskusta- ja liberaaliryhmän varapuheenjohtajana sekä puheenjohtajiston ja työvaliokunnan jäsenenä.

Toukokuussa järjestettävissä EU-vaaleissa Jäätteenmäki on jälleen ehdolla.

Paavo Lipposen kausi 13.4.1995 - 17.4.2003

Paavo Lipponen joutui viimeisellä pääministerikaudellaan eduskuntavaalien alla poliittisen kohun osapuoleksi, kun Anneli Jäätteenmäki toi julkisuuteen pääministeri Lipposen keskustelut Yhdysvaltain silloisen presidentin George W. Bushin kanssa.

Keskustelut liittyivät valmisteluihin Suomen osallistumiseksi Yhdysvaltain johtamaan vapaaehtoisten koalitioon Irakin sotaa koskien. Tästä sai alkunsa Irak-vuodoksi nimitetty tapahtumasarja.

Lipponen jättäytyi pois Jäätteenmäki-Vanhanen-hallituksen ulkopuolelle ja hänet valittiin eduskunnan puhemieheksi. Puhemiehenä Lipponen toimi aina vuoteen 2005 asti, jolloin hän luovutti tehtävät Eero Heinäluomalle. Samalla hän ilmoitti päättävänsä poliittisen uransa vuoden 2007 eduskuntavaaleihin.

Lipponen teki paluun politiikkaan vuonna 2009, kun hänestä kaavailtiin Suomen EU-presidenttiehdokasta. Hän ei kuitenkaan tullut valituksi. 

Vuonna 2012 presidentinvaaleissa Lipponen sai SDP:n ehdokkaana vajaat 7 prosenttia äänistä ja sijoittui viidenneksi.

Lipponen ilmoittaa kotisivuillaan päätyökseen muistelmien kirjoittamisen. Lisäksi hän harjoittaa konsultointia muun muassa Pohjolan Voimassa ja Nord Streamissä.  

Yhdessä vaiheessa Lipponen tuskastui tiedotusvälineisiin ja kieltäytyi antamasta haastatteluja kotimaiselle medialle. 

Esko Ahon kausi 26.4.1991 – 13.4.1995

Esko Ahon hallituksen lamavuosina toteuttamaa tiukkaa talouspolitiikkaa ja suuria menojen leikkauksia on pidetty keskustan vaalitappion syynä vuonna 1995. Pääministeri Ahosta käytettiin kansan keskuudessa nimeä pula-aho.

Aho toimi keskustan puheenjohtajana vuoteen 2002 saakka ja kansanedustajana vuoteen 2003 asti. Tämän jälkeen hänet valittiin yliasiamieheksi Sitraan, missä hän työskenteli vuoteen 2008.

Sitrasta Aho siirtyi Nokiaan työyhteistyösuhteista ja yhteiskuntavastuusta vastaavaksi johtajaksi.

Vuonna 2012 Aho ilmoitti luopuvansa Nokian johtokunnan tehtävästä, kun hänet nimitettiin Harvardin yliopiston Kennedy Schoolin Senior Fellow -tehtävään.

Tätä nykyä Aho työskentelee suomalais-venäläisen kauppakamarin ja East Officen yhteishallituksen puheenjohtajana.


Lähteet: MTV arkisto, wikipedia, HS arkisto, paavolipponen.fi, annelijaattenmaki.net, marikiviniemi.net

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.